Marinin (sd) hallitus petti kehysriihessä aiemmat lupauksensa siitä, että jo ensi vuonna olisi palattu menokehyksiin. Petteri Paalasmaa

Valtiovarainministeriön (VM) keskiviikkona julkaiseman talousennusteen mukaan Suomen talous supistui viime vuonna pelättyä vähemmän eli 2,8 prosenttia. Syynä tähän on se, että etenkin teollisuus, tavarakauppa ja rakentaminen pitivät koronasta huolimatta pintansa.

Marinin (sd) hallituksen linjana on ollut, että koronkriisin hyvä hoito on myös tehokkainta talouspolitiikkaa, ja totta onkin, että hallituksen toimet sekä kansalaisten vastuuntuntoisuus ovat lieventäneet koronan aiheuttamia iskuja.

Koronavuoden aikana on myös elvytetty voimakkaasti sekä Suomessa, Euroopassa, että maailmalla, kuten oikein on.

Tänä vuonna Suomen talouskasvu kiihtyy elvytyksen siivittämänä 2,6 prosenttiin, jos koronaepidemia hellittää syksyyn mennessä, kotitaloudet alkavat uskaltaa kuluttaa ja yritykset investoida.

Koronasta toipumisen aiheuttama kasvupyrähdys alkaa VM:n mukaan kuitenkin laantua jo ensi vuonna, jolloin palataan kriisiä edeltäneelle verkkaiselle kasvu-uralle.

– Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä, osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoi VM:n tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, jolloin se on 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019.

Lisäksi kestävyysvaje, eli julkisen talouden tulojen ja menojen ero pitkällä aikavälillä, on noin 8 miljardia euroa. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten hyvinvointipalveluita rahoitetaan koko ajan velalla.

Yllä kuvatusta velkaharppauksesta näkee, miten suhde velkaan on tällä hallituskaudella muuttunut. Koronakriisi on myös antanut hallitukselle hyvän tekosyyn vältellä julkisen talouden ongelmien hoitoa.

Hallituksen olisi kehysriihessä pitänyt pitää aiemmat lupauksensa, että jo ensi vuonna palataan menokehyksiin, mutta näin ei tapahtunut.

Valitettavasti seuraavien hallitusten täytyy kantaa tämän hallituksen toimien seuraukset, etenkin kun tiedetään, että korot jossain vaiheessa lähtevät nousuun.

Työllisyysasteen nousun piti hallituksen mukaan olla valtion tulopohjan keskeisin elementti. Lisäksi hallitusohjelmassa todettiin, että jos näyttää siltä, että (työllisyys) tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamiseksi.

Puoliväliriihessä hallitus kuitenkin pyyhki pöytää näillä linjauksillaan.

VM:n mukaan hallituksen tähän mennessä ja syksyllä päätettävät työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta noin 560 miljardilla eurolla, kun tavoite oli alun perin kaksi miljardia euroa.

Hallituksen päättämättömyyttä työllisyystoimissa ei voi kuin ihmetellä. Tällä hetkellä tuon päättämättömyyden hintalappu on noin 1,5 miljardia euroa, mikä on kestämätön summa jo ennestään velkaiselle ja alhaisen työllisyysasteen ikääntyvälle maalle.