Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän. Riitta Heiskanen

Kiinan ja Yhdysvaltain hyytävät välit viilentävät tunnelmaa myös Suomessa, etenkin siksi, että edelliseen kylmään sotaan verrattuna suurvalloilla ei nyt tunnu olevan edes pyrkimystä yhteisiin sopimuksiin, tai sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen, mikä tekee maailmasta aiempaa vaarallisemman paikan jokaiselle.

Voimaansa kasvattavan Kiinan ja läntisiin liittolaisiinsa entistä haastavammin suhtautuvan Yhdysvaltain keskinäinen kädenvääntö laittaa myös Suomen tukalan paikan eteen: välit pitäisi säilyttää molempiin suurvaltoihin, jotka haluavat saada mahdollisimman monen maan - myös Suomen - mukaan omaan blokkiinsa.

Tietysti myös Venäjä haluaa oman siivunsa vallasta, vaikka taloudellisesti sillä ei ole yhtä isoja muskeleita kuin Kiinalla tai USA:lla. Suomi joutuu kuitenkin huomioimaan omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan jatkuvasti myös Venäjän. Tilannetta ei helpota se, että itänaapurista on viime vuosina tullut entistä arvaamattomampi.

Suomen asema kolmen kovan puristuksessa on haastava: pitää varjella omaa kansainvälisestä asemaa läntisenä EU-maana, mutta samalla Suomi joutuu huomioimaan Kiinan ja Venäjän turvallisuus- ja kauppapolitiikan ja kehittämään läntistä puolustusyhteistyötä.

Jälkimmäisestä nähtiin tuorein esimerkki keskiviikkona, kun Suomi, Ruotsi ja Norja sopivat puolustusyhteistyön vahvistamisesta etenkin pohjoisilla alueilla.

Suurvaltapeli näkyy konkreettisesti arktisella alueella, jossa Venäjä varustautuminen kiihtyy ja Nato-maat harjoittelevat uhkien varalle.

Yhdysvallat puolestaan haluaa pitää Kiinan tiukasti loitolla arktiselta alueelta.

Valtaansa kasvattava Kiina operoi sekä kovilla että pehmeillä keinoilla. Se lisää vaikutusvaltaansa eri puolilla maailmaa jätti-investoinneilla ja pyrkii samalla sulkemaan kriitikoiden kotimaassa ja ulkomailla.

Positiivistakin tapahtuu, sillä Kiina ilmoitti, että se aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Tämä voi tarjota myös Suomelle mahdollisuuksia, varsinkin kun Suomen tavoitteena on olla maailman ilmastoykkönen, eli hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hyvässä lykyssä askeleen muita edellä kulkevalle Suomelle voi tarjoutua mahdollisuuksia myydä puhtaita ratkaisuja myös Kiinalle, jos vain suhteet pysyvät kunnossa.

On epäilty, että kauppasuhteita esimerkiksi Kiinan kanssa ylläpidetään ihmisoikeuksien kustannuksella. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kuitenkin keskiviikkona, ettei hän ole vaiennut Kiinan johdon edessä esimerkiksi uiguurien tilanteesta, vaan oli keskustellut aiheesta kahden kesken presidentti Xi Jinpingin kanssa noin tunnin verran taannoisella vierailulla.

Suomen presidentin pragmaattinen linja ja pelitilan raivaaminen suurvaltojen puristuksessa ansaitsee kiitoksen. Sekin on positiivista, että Suomi on konfliktien ehkäisemiseksi ja sopimiseksi valmis tarjoamaan ”hyviä palveluita”.

Parasta kuitenkin olisi sekä Suomen, että sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen kannalta se, että EU saisi lisää voimaa ja toimintakykyä omaan ulkopolitiikkaansa, jotta omia teitään kulkevat suurvallat eivät pääsisi pelaamaan pienten maiden yli.