Vanhuksen ilmoituksen mukaan hän oli laskenut rahansa noin kuukautta ennen rikosta. Kuvituskuva. AOP

Vaasan hovioikeus on tuominnut Perttu Ensio Ristolaisen, 43, ja Aki Olavi Sjöblomin, 45, vankeuteen törkeästä ryöstöstä.

Viime viikolla antamallaan päätöksellä Vaasan hovioikeus korotti Ristolaisen vankeusrangaistuksen pituuden kahteen vuoteen ja kymmeneen kuukauteen.

Sjöblomin syyllisyys on yhtäläinen, mutta koska hänellä oli jäännösrangaistusta jäljellä vanhasta vankilatuomiostaan, on hänen yhteinen rangaistuksensa kolme vuotta ja yksi kuukausi.

Käräjäoikeuden tuomitsemien korvausten ohella Sjöblomin ja Ristolaisen tulee yhteisvastuullisesti korvata uhrilleen 49 800 euroa.

Hovioikeus lausuu, että suunnitelmallisen ryöstön kohteena oli huomattava rahamäärä. Anastetuista rahoista vain 200 euroa saatiin takaisin. 49 800 euroa jäi kateisiin.

Tuomittu teko sattui viime helmikuun lopulla Porissa.

Uhrin tuttu, 43-vuotias Ristolainen oli saanut kuulla ikämiehen rahoista. Ristolainen oli tiedustellut kolmannelta mieheltä (joka ei osallistunut rikokseen), mihin ikämiehen rahat oli kätketty.

Ristolainen sai ryöstöön mukaansa jo entuudestaan rikostaustaisen Sjöblomin.

Tekopäivänä Ristolainen soitti ikämiehelle ja kysyi, voisiko hän tulla käymään tämän kotona. Eläkeläinen suostui. Ristolainen pääsi sisälle asuntoon. Varsin pian Ristolaiselle tuli puhelu. Puhelun aikana Ristolainen käveli asunnon ovelle ja avasi sen.

Ovesta sisälle astui naamioitunut Sjöblom.

Sjöblom ryhtyi suoraan toimintaan. Kun asunnon isäntä yritti vastustella, potkaisi Sjöblom häntä vatsaan.

Hedelmäpusseja suuhun

Sitten Sjöblom tunki hedelmäpusseja uhrin suuhun ja teippasi hänet. Sjöblom uhkasi uhria niin ikää käsiaseella, joka Sjöblomin itsensä mukaan kuitenkin oli replika-ase.

Ikämies piti asetta kuitenkin aitona. Sitä piti aitona myös hovioikeus, sillä Sjöblom toi esiin väitteen replika-aseesta vasta hovioikeudessa.

Ryöstäjät löysivät sohvan käsinojan sisälle kätketyt setelit, jotka olivat kirjekuoressa.

Samoin he veivät uhrilta tämän Doro-puhelimen, kaksi kelloa ja pankkikortin. Ikämiehen itsensä mukaan häneltä vietiin myös kaksi sormusta, joiden olemassa olosta ei kuitenkaan esitetty oikeudessa näyttöä.

Sjöblom ja Ristolainen poistuivat paikalta saaliin saatuaan.

Kiisti olevansa naamiomies

Uhrin onnistui vapautua teipeistään. Hänellä oli muun muassa suuri mustelma vatsassa ja rintakipuja. Lisäksi hän kärsi pelosta.

Uhri oli sairaalahoidossa 11 vuorokauden ajan. Senkin jälkeen hänen terveydentilansa oli aiempaa heikompi.

Poliisi otti uhrin tuttavapiiriin kuuluneen Ristolaisen kiinni pari viikkoa rikoksen jälkeen. Pian rikostutkijoille selvisi myös naamiomiehen henkilöllisyys, vaikkei Ristolainen halunnut Sjöblomia nimetä.

Kumpikin sai syytteen törkeästä ryöstöstä.

Oikeudessa Sjöblom kiisti olevansa syytteessä väitetty naamioitunut ryöstäjä.

Ristolaisen mukaan hän oli syyllistynyt avunantoon varkauteen. Hän ei ollut käyttänyt väkivaltaa, hän ei tiennyt väitetystä suuresta omaisuudesta eikä hän tiennyt mitään toisen henkilön aseesta, joka oli kopioase.

Oikeus totesi rikoskumppaniksi

Vastoin kiistämistä Satakunnan käräjäoikeus totesi toukokuussa antamallaan tuominolla, että Sjöblom oli toinen ryöstäjistä. Molemmat syytetyt toimivat yksissä tuumin.

Käräjäoikeus tuomitsi kaksikon törkeästä ryöstöstä yli kahden vuoden vankeusrangaistuksiin ja passitti heidät Turun vankilaan.

Uhrilleen Sjöblomin ja Ristolaisen tulee korvata kärsimyksestä 3 000 euroa, 400 euroa kivusta, taksikulut, sairaalakulut, lääkekulut, asunnon siivouskulut sekä puhelimen ja rannekellon arvo.

Sitä vastoin käräjäoikeus ei katsonut näytetyksi, että asianomistajalta olisi viety syyttäjän sekä miehen itsensä väittämät noin 50 000 euroa käteistä rahaa.

Markkoja vai euroja?

Käräjäoikeuden mukaan sinänsä on riidatonta, että asianomistaja on tilitietojensa mukaan nostanut tililtään viimeisen kymmenen vuoden aikana käteisenä yli 65 000 euroa. Näyttämättä sitä vastoin jää, olivatko rahat asunnossa ryöstön hetkellä.

Käräjäoikeus toteaa, ettei asianomistaja ole suullisesti kuultuna osannut yhdenmukaisesti kertoa, mistä väitetyt säästetyt rahat ovat peräisin. Hän ei myöskään tiennyt, onko säästetty summa euroja vai markkoja.

Ikämiehen kertomuksen mukaan hän oli aloittanut säästämisen jo 1980-luvulla. Hän oli saanut rahaa lahjaksi myös äidiltään. Ostokset hän oli tehnyt pääosin käteisellä, mutta maksoi toisinaan myös pankkikortilla.

Käräjäoikeus piti uskottavana vastaaja Ristolaisen väitettä, että suurin osa asianomistajan käteisenä nostamista rahoista oli mennyt elämiseen, koska hän oli tehnyt vain vähän pankkikorttimaksuja.

Hovissa uskottava kertomus

Kaikki osapuolet valittivat tuomiosta Vaasan hovioikeuteen, joka järjesti kuluneena syksynä uuden pääkäsittelyn.

Hovissa kuultiin muun muassa poliisimiestä siitä mitä asianomistaja oli poliisille tuoreeltaan sairaalassa tapahtumista ja anastetusta omaisuudesta kertonut.

Hovioikeusoikeus kuuli myös todistajaa, jonka saaman tiedon mukaan asianomistajalta olisi viety 40 000 euroa. Todistuskertomuksen perusteella hovioikeus piti selvänä, että rahaa oli ollut vähintään 40 000 euroa.

Hovioikeus toteaa, että asianomistajan kertomus väkivallasta ja aseella uhkaamisesta on uskottava.

Hovioikeuden mukaan asianomistaja on johdonmukaisesti kertonut, että on säästänyt rahaa käteisenä jo yli 30 vuotta. Kertomusta ei voida kyseenalaistaa.

Näin ollen vanhan miehen kertoma, että anastettuja seteleitä olisi ollut yhteensä noin 50 000 euroa, on uskottava.

Vaasan hovioikeus määräsi tuomitut maksamaan uhrilleen takaisin viemänsä 49 800 euroa. ISMO PEKKARINEN/ AOP