Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Puolustusvoimilla yli 60 kansainvälistä harjoitusta ensi vuonna – 550 suomalais­sotilasta lähtee arktiseen sotaharjoitukseen Norjaan

Miksi Suomi on mukana harjoituksissa, jotka sisältävät Naton peruskirjan artikla 5:n mukaisia tehtäviä? Puolustusministeriö vastaa kysymyksiin Suomen harjoittelusta.

Noin 400 suomalaissotilasta otti osaa Cold Response 16 -talvisotaharjoitukseen Norjassa maaliskuussa 2016. Kuvan suomalaiset ajoivat AMV-panssariajoneuvonsa hetkeksi suojaan paikallisen maanviljelijän katokseen. Ensi talven Cold Response 22:een lähtee noin 550 suomalaista.

Norjan puolustusvoimat valmistautuu jo kovaa vauhtia suureen Cold Response 22 -sotaharjoitukseen ensi talvena. Norjassa harjoittelee maaliskuussa jopa 40 000 sotilasta puolustusliitto Naton pohjoisen siiven puolustusta. Yhdysvalloista harjoitukseen lähtee noin 3 000 sotilasta.

Cold Response 22:ssa on mukana yhteensä 20 Nato-maata ja Naton kumppania – Suomi mukaan luettuna. Puolustusvoimat lähettää Cold Response 22:een noin 550 sotilasta, joista asevelvollisia on noin 450, kerrottiin maavoimien esikunnasta IS:lle perjantaina.

Cold Response 22 on iso ponnistus. Pelkästään syys-lokakuun vaiheessa tehtyihin maastokatselmuksiin otti osaa noin 600 siviilivirkamiestä ja sotilasta Norjasta ja harjoitukseen osallistuvista maista.

Norjan puolustushallinto ei ole kertonut julkisuuteen, sisältyykö Cold Response 22:een Naton peruskirjan 5. artiklan mukainen skenaario puolustusliiton kollektiivisesta puolustuksesta.

Puolustushallinnon mukaan Cold Response 22:n tarkoituksena on harjoitella Pohjois-Norjan vahvistamista ja Naton etujen suojelua arktisella alueella. Painopiste harjoituksessa on testata Naton nopean toiminnan joukkojen kuljetuksia Norjaan ja joukkojen käyttöä arktisissa oloissa. Skenaario haiskahtaa artikla 5:n mukaiselta, mutta tieto ei ole virallinen.

Lue lisää: Kommentti: Arktis, Atlantti ja Itämeri muodostavat Suomen puolustuksen kohtalon­kolmion

Harjoitukseen kutsutaan tarkkailijoita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä. Myös Venäjä on kutsuttujen listalla.

Venäjä ei katso hyvällä sitä, että Nato ja kumppanimaat järjestävät suuria sotaharjoituksia sen lähialueilla. Norjassa loppuvuodesta 2018 järjestetyn Trident Juncture -harjoituksen aikana Venäjä ilmoitti yhtäkkiä omista ohjusharjoituksista samalla merialueella, jolla Naton merivoimat operoivat. Ohjusammuntoja ei kuitenkaan pidetty. Samaan aikaan gps-signaaleihin kohdistettiin häirintää Norjan ja Suomen pohjoisosissa. Häirinnän lähde voitiin jäljittää Venäjälle.

Lue lisää: Putinin tiedottaja: Nato ei halua normalisoida suhteitaan Venäjään

Suuren Cold Response -harjoituksen lisäksi Suomen puolustusvoimat ottaa osaa kymmeniin muihin kansainvälisiin harjoituksiin ensi vuonna. Puolustusministeriö julkaisi tiedot harjoituksista torstaina. Osa on pieniä esikuntaharjoituksia, osassa liikutellaan kooltaan merkittäviä joukkoja myös Suomen maaperällä.

Vuoden 2022 hyväksytty suunnitelma sisältää 62 harjoitustapahtumaa, joiden kustannukset ovat noin 7,2 miljoonaa euroa. Viime vuonna kansainvälisiä harjoituksia oli 60. Se on vähän verrattuna vilkkaimpaan harjoitusvuoteen 2019. Silloin kansainvälisiä tapahtumia oli yli 90.

Osa Naton järjestämistä harjoituksista sisältää puolustusliiton peruskirjan artikla 5:n mukaisia tilannekuvauksia. Suomi on osallistunut tällaisiin harjoituksiin säännöllisesti, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen.

”Suomen omien sotilaallisten kykyjen ja yhteistoimintavalmiuksien takia osallistuminen näihin vaativiin harjoituksiin on perusteltua. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja omista kansallisista lähtökohdista. Suomi ei toimi harjoituksissa osana Naton artikla 5:n kollektiivista puolustusta, joka on Naton jäsenmaiden velvoite”, tiedotti puolustusministeriö torstaina.

Olot Pohjois-Norjan talvessa ovat vaativat. Kuvassa Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat valmistautuivat taisteluharjoitukseen Naton suuressa Trident Juncture 2018 -harjoituksessa.

Onkohan tässä jokin ristiriita? Tai koira haudattuna?

Apulaisosastopäällikkö Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta avasi IS:lle probleemaa perjantaina näin:

– Suomelle tärkeä asia näissä harjoituksissa on päästä harjoittamaan meidän yhteistoimintakykyämme ja yhteensopivuuttamme ja ennen kaikkea harjoittamaan meidän osaamistamme paremmalle tasolle, Kuusela sanoi.

Kuuselan mukaan Suomi pääsee suurissa harjoitustapahtumissa toimimaan yhdessä ”kyvykkäimpien läntisten toimijoiden” kanssa.

– Harjoituksiin on yleensä rakennettu laaja kokonaisuus. Se on sellaista toimintaa, johon me emme kotimaassa omin toimin yltäisi.

Meille ei missään vaiheessa muun muassa avata Naton artikla 5:n yhteiseen puolustukseen liittyviä suunnitelmia eikä asiakirjoja.

Entä se artikla 5?

– Tässä tehdään kaikkien toimesta hyvin selkeä ero Naton jäsenmaan ja kumppanimaan välillä. Siitä pitävät huolen niin Suomi, Nato-maat kuin Natokin. Meille ei missään vaiheessa muun muassa avata Naton artikla 5:n yhteiseen puolustukseen liittyviä suunnitelmia eikä asiakirjoja. Niitä käsittelevät vain Nato-maat ja Naton virkamiehet, Kuusela kertoi.

– Hyvin monissa harjoituksissa on tavalla tai toisella Naton puolelta mukana yhteisen puolustuksen elementti, koska se on organisaation tärkein tehtävä. Mutta, kuten todettu, myös kumppanimaa voi hyvin harjoitella mukana osallistumatta artikla 5:een liittyviin toimintoihin.

Ensi vuoden kansainväliset harjoitukset eivät tuo Kuuselan mukaan muutosta tähän kuvioon.

– Osallistumalla johonkin harjoitukseen ei Suomi sitoudu puolustamaan Norjaa eikä anna lupauksia puolustaakseen Norjaa – tai Viroa tai Ruotsia tai mitä tahansa maata, missä harjoituksia pidetään. Eivätkä ne maat, jotka tulevat Suomeen harjoittelemaan, sitoudu sitä kautta puolustamaan Suomea, Kuusela kuvasi.

– Harjoitustoiminta on asevoimien arkista toimintaa, joka on tärkeä osa niiden työtä. Siinä ei ole mitään sellaista poliittista ulottuvuutta, jossa tehtäisiin puolustussitoumuksia.

Suurimpia kotimaassa pidettäviä maavoimien harjoituksia on ensi kevään mekanisoitujen joukkojen harjoitus Arrow. Tähän harjoitukseen osallistuu noin 2 300 suomalaista sotilasta. Lisäksi mukana on tämänhetkisen tiedon mukaan noin 450 ulkomaalaista osallistujaa, joista 250 Yhdysvalloista, 150 Britanniasta ja 50 Latviasta, maavoimien esikunnasta kerrottiin perjantaina.