Eläkeasiantuntija Olli Pusa. Jenni Gästgivar

Suomessa työeläkeyhtiöiden kilpailu asiakkaista on varsin erikoista . Kaikki maksavat vakuutusmaksua samojen perusteiden mukaan ja eläketurva määräytyy samojen lakien mukaan .

Millä siis kilpaillaan? Tyypillinen kilpailun keino on pääasiassa sijoitustoiminnasta maksettavat asiakashyvitykset . Niissä erot ovat kuitenkin pienet ja tulevien tuottojen ennustaminen tunnetusti vaikeaa .

* * *

Työeläkeyhtiöiden palkkalistoilla on kuitenkin runsaasti nokkelia ihmisiä, jotka näissäkin rajoissa keksivät keinot kilpailla . Viranomaiset eivät ole aina olleet ilahtuneita noista keksinnöistä . Aihe on taas noussut ajankohtaiseksi parinkin tapahtuman johdosta .

Finanssivalvonta ( Fiva ) on antanut lausunnon ns . Keva - lain luonnoksen yhteydessä . Siinä se on moittinut ns . työhyvinvointirahojen jakoa asiakkaille .

Työkyvyttömyysmaksussa on osa, joka on tarkoitettu työkyvyttömyystapausten vähentämiseen . Mutta mitä tuolla oikeasti tarkoitetaan? Asiaa ei ollut säännöksillä määritelty ja Fiva pohtii asiaa :

”Kehitys johti kuitenkin lopulta siihen, että laitokset ryhtyivät, kuka mistäkin syystä laajentamaan ”työkyvyttömyysriskin hallintapalveluilla” toimintaa sen laatuisena ja laajuisena, jota ei laitosten toiminnan tarkoitus huomioon ottaen voi pitää soveliaana . Loppujen lopuksi päädyttiin tilanteisiin, joissa laitokset saattoivat esimerkiksi luvata asiakkailleen vaihtelevia määriä rahaa vaihteleviin tarkoituksiin . ”

Fivan mielestä toiminta jopa vaaransi työeläkejärjestelmän aseman, joka perustuu EU - sopimuksen poikkeukseen .

Finanssivalvonta antoi asiasta ”suositusluonteisen ohjeen” vuonna 2016 . Fivan käsityksen mukaan ohjeistus on ”käytännössä lopettanut summittaisen rahanjaon”, mutta ”ei ole estänyt laitoksia kehittämästä mitä erilaisimpia toimintamuotoja ”työkyvyttömyysriskin hallintana” nimetyn toiminnan alle” .

* * *

Asiakkaiden houkuttelemisesta on puhuttu pitkään . Esimerkiksi Helsingin Sanomat on uutisoinut asiasta muun muassa 2015 - 16 : ”Eläkeyhtiöt ovat kalastelleet yrityksiä asiakkaikseen jakamalla vuosien aikana yhteensä satoja miljoonia euroja niiden työhyvinvoinnin kehittämiseen” .

Finanssivalvonta toimii Helsingissä Snelmanninkadulla. Antti Nikkanen

HS : n mukaan, kun esimerkiksi RAY siirsi vakuutuksensa Ilmarisesta Varmaan, Varma maksoi RAY : lle työhyvinvointirahaa 750 000 euroa . Fivan mielestä hyväksyttäviä rahoituskohteita eivät ole ”asiakkaiden tietojärjestelmät tai laitehankinnat, kuten kuntosalilaitteet ja työpöydät, palkitsemisluonteinen toiminta tai työsuhde - edut, kuten liikunta - ja kulttuurisetelit” .

Rahoitettavien hankkeiden listasta puuttuvat vain klassikkokohteet kuten esim . johdon moottorikelkkasafarit Lapissa . Ideat ovat olleet villejä . Asioita lähellä seuranneet tuntevat lukuisia tapauksia, joissa rahan käyttö on ollut tolkutonta ja keskeinen osa asiakaskilpailua .

Aikoinaan yliopistolaitoksen siirtyessä yksityiseen eläkejärjestelmään, Varma lupasi sille miljoonaluokan työhyvinvointirahat . Arvioiden mukaan kuluu 100 vuotta, ennen kuin ne rahat kertyvät yliopistolaitoksen työkyvyttömyyden hallintaosan maksuista . Asia tiedetään, koska kilpailutus oli julkinen .

* * *

Eläkeyhtiöt käyttävät toki lukuisia muitakin omituisia kilpailun keinoja . Takavuosina eläkeyhtiöt käyttivät eläkesäätiöiden purussa porsaanreikää, joka liittyi laitosten toimintapääomiin . Kun yritys purki eläkesäätiönsä vakuutusyhtiöön, se sai osan eläkesäätiön pääomista itselleen . Tuon kustansivat todellisuudessa työeläkeyhtiön muut asiakkaat – tietämättään .

Työeläkeyhtiöiden hallinto on keskeisiä vallankäytön paikkoja suomalaisessa talouselämässä . Yrityksiä on houkuteltu vakuutusyhtiön asiakkaaksi tarjoamalla toimitusjohtajalle paikkaa työeläkeyhtiön hallituksessa . Tilaisuuksiin on tartuttu hyvinkin innokkaasti . Parhaimmillaan on käynyt jopa niin, että yrityksen toimitusjohtaja on valittu työeläkeyhtiön hallitukseen ennen kuin vakuutuksia on ehditty edes käytännössä siirtää .

* * *

Joissakin tapauksissa vakuutusten siirto on liittynyt yritysjärjestelyihin . Kun on sovittu vakuutusten siirtämisestä uuteen yhtiöön, on samalla sovittu osakekaupoista, joissa yritys on saanut omistukseensa sen liiketoiminnalle hyödyllisen kilpailijan .

Julkisuudessakin tunnetaan kiinteistökaupat työeläkeyhtiön asiakashankinnan keinona . Jos yrityksellä on tarpeettomaksi käyneitä kiinteistöjä, näppärä keino on myydä ne työeläkeyhtiölle vakuutusten siirron yhteydessä . Fiva tutkikin aikoinaan asiaa, mutta jostakin syystä tutkimusta ei koskaan julkistettu, vain lyhyt lehdistötiedote .

Valvovan viranomaisen toiminta vaikuttaa monessa suhteessa hampaattomalta tällaisen toiminnan estämisessä . Toki sen puolustukseksi on sanottava, että sille on annettu poliitikkojen toimesta varsin heikot edellytykset puuttua tällaiseen toimintaan . Mielenkiitoinen kysymys onkin, miksi näin on?