Vähintään seitsemänvuotias Ensio on tiettävästi maailman vanhin peltosirkku. Tuomas Seimola

Tuoreen tutkimusjulkaisun mukaan peltosirkun ( Emberiza hortulana ) suojelussa on tehty läpimurto .

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku .

Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU : n tuomioistuimeen . Euroopan laajuinen tutkimus osoitti, että Ranskassa tapahtuva perinteinen peltosirkun metsästys on kestämätöntä . Ranskan valtio päätti tämän tutkimuksen tulosten perusteella suojella peltosirkun tiukasti ja saada metsästyksen loppumaan .

Peltosirkun pääasiallisen pyyntialueen Les Landesin alueen metsästysjärjestö osallistui myös tutkimuksen rahoitukseen, ja tutkimustulosten ohjaamana järjestö vaati jäseniään lopettamaan peltosirkun metsästyksen . Suojelutoimien johdosta Euroopan komissio luopui vaateistaan Ranskan valtiota kohtaan .

Tutkijoiden mukaan tapaus osoittaa, että objektiiviset tieteelliset tulokset voivat parhaimmillaan tarjota merkittäviä luonnonsuojelupolitiikkaa ja - päätöksentekoa ohjaavia tietoja .

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science Advances - sarjassa ja Suomen osuudesta vastasivat Markus Piha ( Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto ) ja Tuomas Seimola ( Luke ) .

Suomen peltosirkkukanta vaarassa kadota

Peltosirkku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi ( CR ) . Maamme peltosirkkukanta on vähentynyt 30 vuodessa jopa 99 prosenttia, ja tutkimusryhmän suomalaistutkijat arvioivat nykyisen kannan käsittävän enää noin 4400 reviiriä . Peltosirkun Suomen kanta vähenee nykyisellään noin 17 prosenttia vuodessa ja tällä vähenemisvauhdilla laji on vaarassa kuolla Suomesta sukupuuttoon jo muutaman vuosikymmenen aikana . Maailman vanhimmat peltosirkut Ensio ja Eino ovat Pukkilassa ja Orimattilassa todistaneet lajitoveriensa katoa vuodesta 2012 alkaen . Suomen peltosirkkukannasta on 2012 lähtien kadonnut noin 70 prosenttia .

Suomalaistutkijat jatkavat peltosirkun kannan tarkkaa seurantaa ja populaatiotutkimusta Suomessa . Aiemmin julkaistujen tietojen perusteella pohjoismainen kanta on taantunut kaikkein nopeimmin ja on geneettisesti eriytynyt muista Euroopan populaatioista .

Pihan ja Seimolan mukaan Suomen peltosirkkujen uhanalaisuudelle on Ranskan metsästyspaineen ohella muitakin todennäköisiä syitä, kuten peltomaiseman yksipuolistuminen, kesantojen ja pientareiden määrän vähentyminen, maatalousympäristön hyönteiskato sekä Länsi - Afrikan talvehtimisalueiden olosuhteiden muutokset .

Lajin pelastamiseksi tarvittaisiin Suomessakin pikaisesti suojelusuunnitelma ja tehokkaita poikastuottoa parantavia toimenpiteitä .