logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Raportti: Suomen maine EU:n mallioppilaana yliarvioitu

Bryssel

Suomi on hyvin keskiverto EU-maa, joka ei nouse vertaistensa yläpuolelle edes kärkiteemassaan biotaloudessa. Havainto on peräisin eurooppalaisen tutkimuslaitoksen European Policy Centerin (EPC) tiistaina julkaistusta tutkimusraportista, joka arvioi Suomen mainetta EU:ssa.

EPC on riippumaton tutkimuslaitos, jonka perusajatuksena on EU:n integraation syventäminen.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n osittain rahoittama tutkimus selvittää, onko Suomi Euroopan unionin edelläkävijä vai perässä kulkija. Yleistulos on, että Suomen oma käsitys toiminnastaan ja maine muiden silmissä ovat usein ristiriidassa. Suomi ei suinkaan ole EU:n mallioppilas vaan melko keskiverto maa: pärjää hyvin joissain asioissa ja joissain huonommin, tutkimus määrittelee.

Raportti huomioi, että Suomi itse painottaa vahvasti osaamistaan biotaloudessa, luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ekoinnovaatioissa. Suomen omat teot eivät kuitenkaan EU-mittakaavassa tue tätä vihreää mainetta.

Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomi on asettanut vaatimattomampia tavoitteita uusiutuvan energian osuudesta energiatuotannossa ja pyrkimyksestä nettohiiliyhteiskuntaan. Suomi ei ole onnistunut vähentämään päästöjään maataloudessa, liikenteessä ja lämmityksessä linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Yleisesti kasvihuonekaasut ovat olleet kasvussa vuodesta 2015.


Tutkija Annika Hedbergin mukaan Suomen linjaukset biodieselin tukemisesta ja puun käyttämisestä uusiutuvaksi polttoaineeksi herättävät EU:ssa pohdintaa.

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”EU:n lähtökohta on se, miten resurssit käytettäisiin tehokkaimmin ja kestävimmin. Ruotsin ja Suomen lähestymistapa puun polttamiseen on tässä mielessä konservatiivinen ja ristiriitainen.”

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Raportissa otetaan puunpolton lisäksi esiin huoli Suomen suuntautumisesta biodieselin kehittämiseen samaan aikaan kun Euroopassa autokanta sähköistyy.

”Kysymys on, onko Suomi hyvä pitkän aikavälin keskustelukumppani, kun kehitys menee toiseen suuntaan”, Hedberg pohtii.

Myös jätehuollossa ja kierrätyksessä Suomi jää verrokeistaan. Esimerkiksi muovin kierrätyksessä Suomi tulee kaukana takana, ja puupakkausten kierrätyksessä Suomi on yksi EU:n surkeimmista. Vuonna 2016 Suomen kotitalousjätteestä kierrätettiin 42 prosenttia. Tämä on EU:n keskiarvoa vähemmän.

Bio- ja kiertotalouden lisäksi raportti käsittelee Suomen roolia EU:n sisämarkkinoilla ja käsityksiä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta. Molemmissa havainto on, että Suomen pitäisi toimia itse vahvemmin.

Raportti ottaa esille Suomen raide- ja taksiliikenteen monopolit, kaupan alan keskittymisen sekä esimerkiksi apteekkitoiminnan tiukan luvanvaraisuuden. Lisäksi Suomen pitäisi olla aktiivisempi samanmielisten kumppaneiden etsinnässä. Suomi on hiljainen jäsenmaa, jonka ”pitäisi nousta puhumaan omien asioidensa puolesta”, raportissa kirjoitetaan.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”Moni ajattelee, että Suomi olisi kokoaan näkyvämpi. Näin se ei välttämättä ole. On tärkeää, että otamme vastuuta myös eurooppalaisena pelaajana”, EK:n Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti kommentoi raporttia.

Lahti nostaa yhdeksi onnistumiseksi uuden Hansaliiton, joka on Suomen ja seitsemän muun jäsenmaan yhteinen hanke oman näkökulman tuomiseen EU:n talous- ja rahapolitiikkaan. Hansaliitto oli aikanaan keskiajalla pohjoisen kaupunkien kauppaliitto.

”Uuteen Hansaliittoon eurooppalaiset ovat olleet ihastuneita”, Lahti sanoo.

Suomi on toivonut paljon kehittymässä olevalta Euroopan yhteiseltä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalta. Suomi haluaa, että EU:n yhteinen puolustus olisi sille turvaksi kriisitilanteessa. Suomi ei, kuten merkittävä osa EU-maista, kuulu sotilasliitto Natoon.

Vaatimuksia solidaarisuudesta ja avunannosta on kuitenkin turha esittää, jos muilla politiikan aloilla vetoaa omiin kansallisiin intresseihin, raportti muistuttaa. Suomi ei ole ainoa maa, joka asettaa kansallisen intressin etusijalle. Siinä on kuitenkin riskinsä.

”EU:n tavoitteiden aliarvioiminen kansallisten intressien edistämiseksi saattaa heikentää luotettavuutta ja neuvotteluasemia muissa kysymyksissä”, raportti linjaa.


Themes
ICO