Ratsastajat päihittivät 7 500 ihmisen asunnot Helsingin Tuomarinkylässä – Pellot säilyvät hevosten ja koirien käytössä oikeuden päätöksellä

Victoria Palmgren astelee valkoisen Botero-orinsa kanssa pellonreunaa Tuomarinkylässä. Marraskuinen sade ei haittaa, sillä ratsastajien tunnelmat ovat korkealla.

Viime viikon torstaina korkein hallinto-oikeus KHO hylkäsi Helsingin kaupungin suunnitelmat kaupunkibulevardeista ja Keskuspuiston asuinrakentamisesta. Samalla KHO vahvisti, että Tuomarinkylän kartanoalue peltoineen on valtakunnallisesti sekä kulttuurillisesti että historiallisesti merkittävä alue, jolle ei voi rakentaa uutta asuinaluetta.

Helsingin kaupunki suunnitteli yleiskaavassaan kartanoalueen pellolle koteja jopa 7 500 asukkaalle. KHO kumosi päätöksen.
Kun korkeimman hallinto-oikeuden päätös Tuomarinkylän kartanoalueen säästymisestä tuli, tieto levisi heti ratsastajien Facebook-ryhmässä.

”Kaikki olivat todella iloisia. On mahtavaa, että näin upea alue säilyy. Sekä hevosten että ihmisten mielelle tekee hyvää päästä ulos liikkumaan hienoihin maisemiin”, Palmgren sanoo.

Risto Suominen ja Anu Heinonen istuvat Tuomarinkylän tallirakennuksessa huojentuneina. KHO:n päätös pani ainakin toistaiseksi pisteen neljän vuoden työlle. Heinonen ja Suominen edustavat Pro Tuomarinkylä -liikettä. Liike syntyi puolustamaan aluetta, kun yleiskaavan suunnitelmat Tuomarinkylän rakentamiseksi selvisivät vuonna 2015.

KHO:lle antamassaan lausunnossa liike perusteli, että yleiskaavassa suunniteltu uusi asuinalue uhkasi kartanoalueen lisäksi näivettää ratsastuskeskuksen toiminnan. Rakentaminen olisi lopettanut myös alueen koiraharrastuksen, sillä pellolla sijaitseva vinttikoirakeskus olisi pitänyt purkaa.

”Olen iloinen ja onnellinen. Kerrankin sitkeys palkittiin”, liikkeen puheenjohtaja Heinonen sanoo.

Pro Tuomarinkylä on asukkaiden sekä koira- ja hevosharrastajien yhteinen voimannäyte.

”Alusta asti oli selvää, että teemme työtä yhdessä, sillä Tuomarinkylä on tärkeä ulkoilualue asukkaille. Koira- ja hevosharrastajille se on ainoita paikkoja harrastaa Helsingissä”, Heinonen sanoo.

Samaan aikaan aktiivit epäilevät, että kyseessä oli vasta erävoitto.

Ratsastus on yksi tyttöjen ja naisten suosituimmista harrastuksista.

”Kaupunki palaa kaavoitukseen varmasti vielä”, Heinonen toteaa.

Tuomarinkylä on Helsingin suurin hevoskeskittymiä. Neljässä tallissa asuu yhteensä noin 155 hevosta.

Vuonna 2013 Tuomarinkylän alueelle tuli voimaan asemakaava, jonka mukaan aluetta voidaan kehittää hevosurheilulle, sen hevosmäärää voidaan lisätä ja alueelle rakentaa kilpailumaneesi. Asemakaavan turvin talliyrittäjät tekivät 3,6 miljoonan euron tallilaajennukset vuosina 2013–2014.

Yleiskaava olisi tehnyt ratsastusurheilun kehittämisen ja yrittäjien investoinnit turhiksi.

”KHO:n päätös oli tärkeä myös liikunnan tasa-arvolle. Ratsastus on yksi tyttöjen ja naisten suosituimmista harrastuksista ja olympialaji. On hyvä, että ratsastajat voivat tulevaisuudessakin harrastaa ja kilpailla Helsingissä”, Heinonen sanoo.

Anne Virkkunen ravaa Celju-hevosen kanssa ratsastushallin kaviouralla. Hänen oma hevosensa Kekkonen odottaa tallissa, mutta nyt ratsastuksessa on hoitohevonen. Ratsastajat ovat olleet huolissaan viime vuodet, mitä harrastukselle tapahtuu. Virkkunen iloitsee, että asiaan saatiin ratkaisu.

Tuomarinkylässä risteilee viisi kilometriä ratsastusreittejä, joista rakentaminen olisi katkaissut puolet. ”Tulevaisuudessa olisi joutunut miettimään, muuttaako hevosen kanssa toiselle tallille, jos maastoreitit olisivat menneet,” Virkkunen sanoo.

Victoria Palmgrenin Botero-ori muutti Tuomarinkylään toukokuussa. Palmgren pääsee tallille kotoaan noin 15 minuutissa.

Ainoa keino vaikuttaa kaavaan oli lain kautta. Se on huolestuttavaa.

”Asukasmäärä kasvaa Helsingissä väistämättä, mutta on hyvä, että täällä on alue, jossa myös hevoset voivat olla”, Palmgren toteaa.

Pro Tuomarinkylä -liikkeen noin kymmenen aktiivin ydinporukassa on paljon osaamista muun muassa viestinnästä, arkkitehtuurista ja juridiikasta. Liikkeen edustajat ovat tehneet tuhansia tunteja vapaaehtoistöitä: vaikuttaneet poliitikkoihin, tehneet kaavaehdotuksia ja valittaneet hallinto-oikeuteen.

Liikkeen varapuheenjohtaja Risto Suominen on yleisesti huolissaan tilanteesta, jossa vaaditaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös asukkaiden äänen kuulemiseksi.

”Perustuslain mukaan kaikilla on vastuu elinympäristöstään. Yleiskaavan kohdalla kaupunki ei kuitenkaan huomioinut asukkaiden kuulemisia. Ainoa keino vaikuttaa kaavaan oli lain kautta. Se on huolestuttavaa.”

Nyt suurimmat muutokset yleiskaavaan tehtiin pääosin alueilla, joissa toimi aktiivinen ja osaava vaikuttajaryhmä.

”Miten käy tulevaisuudessa niiden alueiden, joilla ei ole tällaista vaikuttajaryhmää?” Suominen kysyy.