Finland

Saamenkieliset muuttavat pois saamelaisalueelta suomenkielisiä harvemmin – myös ivalolainen Anne Olli päätti palata kotiseudulleen

Tuoreen selvityksen mukaan Lapin pohjoisimmissa kunnissa saamenkieliset ovat kotiseutu-uskollisempia kuin suomenkieliset. Veto- ja pitovoimainen Lappi -hanke on tuottanut yhteistyössä Aluekonsulttitoimisto MDI:n kanssa Lapista poismuuttoselvityksen. Yhtä laajaa selvitystä lappilaisten poismuutosta ei ole aikaisemmin tehty.

Ivalolaiselle Anne Ollille paluumuutto on ollut jo pitkään mielessä. Kotiseudun luonto on suurin syy muuttoon. Kuva: Sara Wesslin / Yle

Kesä on saapunut pohjoisimpaan Suomeen ja niin on myös ivalolainen Anne Olli palannut kotiseudulleen Oulussa vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen.

Paluumuutto on ollut Ollin mielessä jo pitkään. Nyt aika oli kypsä, kun työpaikkakin on järjestynyt kotiseudulta. Olli aloittaa syksyllä luokanopettajana Inarin koulussa.

– Luonto on suurin syy, miksi haluan muuttaa takaisin. Vaikka kyllähän luontoa on myös Oulussa, mutta se on erilaista kuin täällä aivan pohjoisessa, sanoo Olli.

Tilastojen mukaan saamenkieliset muuttavat merkittävästi harvemmin pois saamelaisalueen kunnista kuin suomenkieliset. Lapin liiton Euroopan aluekehitysrahoituksella rahoitettu Veto- ja pitovoimainen Lappi -hanke on tuottanut yhteistyössä Aluekonsulttitoimisto MDI:n kanssa Lapista poismuuttoselvityksen.

Selvityksessä poismuuttoa selitetään sekä tilastotietojen että fokusryhmähaastatteluiden perusteella. Aineistoa on jaoteltu sekä ikäryhmittäin että kunnittain. Poismuuttoselvitys antaa arvokasta tietoa kuntien ja maakunnan kehittäjätoimijoille. Yhtä laajaa selvitystä lappilaisten poismuutosta ei ole aikaisemmin tehty.

– Saamenkielisten muuttoalttius Inarissa, Enontekiöllä ja Utsjoella on matalampi kuin suomenkielisen väestön, joka on poikkeuksellista muuhun maahan verrattuna, kertoo Rasmus Aro MDI:sta.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio arvioi, että saamelaiset tuntevat vahvempaa kuuluvuutta kotiseudulleen kuin suomenkieliset ja tästä syystä muuttavat harvemmin muualle.

– Uskon, että saamelaiset haluavat myös edistää saamen kieltä ja saamelaisasioita, ja kokevat moraaliseksi velvollisuudekseen jäädä työskentelemään kotiseudulleen, pohtii Aikio.

Selvitys: Poismuuton syynä koulutus- ja uramahdollisuudet

Anne Olli muutti vuonna 2012 Ouluun, jossa opiskeli viime vuodet luonnontieteitä yliopistossa. Aluksi hänestä piti tulla tutkija, mutta hän päätyikin kouluttautumaan luonnontieteiden opettajaksi. Omalla äidinkielellä, pohjoissaamella, työskentely on Ollille tärkeää.

– Saamenkielistä biologian ja maantiedon pätevää opettajaa ei vielä ole yhtäkään, kertoo Olli.

Lapin poismuuttoselvityksen mukaan juuri koulutus- ja uramahdollisuudet ovat suurimpiä syitä poismuuttoon. Monissa Lapin kunnissa jo toisen asteen ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ovat aika rajalliset, mutta etenkin kun siirrytään korkea-asteen koulutukseen, joutuu muuttamaan joko yliopistokaupunkiin tai ammatillista korkeakoulutusta tarjoavaan kaupunkiin.

– Tämä näkyy Lapissa muuttoliikkeenä etenkin Rovaniemelle ja erityisesti Ouluun, joka on ihan selvä ykköskohde lappilaisten nuorten keskuudessa. Mutta sitten muutetaan pidemmällekin, etenkin pääkaupunkiseudulle ja muista suurista kaupungeista myös Tampere vetää kohtuullisesti, kertoo Rasmus Aro selvityksen tuloksista.

Kouluttautumisen jälkeen pitäisi sitten löytyä sopiva työpaikka. Tämäkin voi Aron mukaan olla painava syy olla palaamatta kotiseudulle.

– Jos työllistymismahdollisuudet puuttuvat, niin aika harva muuttaa takaisin kotikuntaansa, vaikka kuinka pitäisikin siitä asuinympäristönä.

Anne Ollille haastavinta paluumuutossa on ollut asunnon löytäminen

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikion mukaan saamelaiset ovat tottuneet hankkimaan elantonsa murusina sieltä täältä.

– Saamelaiset ovat perinteisesti tottuneet tekemään sekaisin eri alojen töitä, ja niistä on koostunut sitten ansiotulo.

Anne Ollikin kertoo tulevan opettajan työn lisäksi tekevänsä lisäksi myös erilaisia projektiluontoisia töitä. Suurin haaste paluumuutossa onkin ollut asunnon saaminen.

– Tarjolla on vain isoja ja kalliita asuntoja, pienempiä asuntoja ei tunnu löytyvän millään. Olen tällä hetkellä asuntojonossa ja asun väliaikaisessa asunnossa.

Olli toivoo kuitenkin löytävänsä sopivan asunnon siihen mennessä, kun hänen puolisonsakin muuttaa pohjoiseen loppuvuodesta.

Football news:

Benfica introduced Yaremchuk. The forward of the national team of Ukraine moved from Gent
17-year-old Gurna-Duat can move to Atalanta from Saint-Etienne for 10 million euros
Bayern did not win a single friendly match under Nagelsmann - 3 defeats and a draw
Goalkeeper Hradecki was appointed captain of Bayer
Hypercube has already reformatted several leagues. How did this affect the UEFA ranking and attendance?
Barcelona will not improve the offer for Morib. The player still refuses to renew his contract
Atletico President: Every club in Europe needs at least two Argentines to succeed