logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Sadat mielenosoittajat vastustivat Saksassa uutta hiilivoimalaa – Suomen Fortumista tuli saksalaisten ympäristöjärjestöjen silmätikku

Viitisensataa mielenosoittajaa marssi perjantaina Dortmundin kupeessa Dattelnissa Saksan poliittisimmalle voimalaitokselle vastustaakseen sitä, että voimala käynnistetään. Mukana oli satoja nuoria Fridays for Future -ilmastoliikkeen aktiiveja sekä monia muita ympäristöjärjestöjä kuten Bund.

Samaan aikaan muutama mielenosoittaja osoitti mieltään myös Espoossa Fortumin pääkonttorin edessä, sillä Saksan kuuluisimmalla hiilivoimalalla Datteln 4:llä on suora yhteys myös Suomeen. Datteln 4 -voimalan omistaa saksalaisyhtiö Uniper, jonka suurin omistaja on valtionyhtiö Fortum. Noin puolet Uniperin osakkeista on nyt Fortumin hallussa ja yhtiö aikoo nostaa omistusosuutensa yli 70 prosenttiin.



Fortum on nyt keskellä näyttävää vääntöä siitä, miten Saksan pitäisi pyristellä irti hiiliriippuvuudestaan. Vaikuttaakseen Saksan hallituksen ilmastopolitiikkaan keskeiset saksalaiset ympäristöjärjestöt kytkevät Suomen hallituksen ilmastopolitiikan ja valtionyhtiö Fortumin siihen, mihin tahtiin Saksa irrottautuu hiilestä sähköntuotannossa.

Saksan hallitus yllätti monet energia-asiantuntijat ja myös ilmastoaktivistit viime viikolla uudella kivihiililailla, joka antaa Uniperille luvan käynnistää Datteln 4 -voimalan ensi kesänä. Näin siitä huolimatta, että Saksa luopuu hiilen käytöstä vuoteen 2038 mennessä ja on sitoutunut siihen, ettei uusia voimaloita oteta vuoden 2020 jälkeen käyttöön.



Fortum on nyt Uniper-omistuksensa vuoksi saksalaisten ympäristöjärjestöjen silmätikku.

Saksalaisjärjestöjen yhteenliittymä kutsuu esimerkiksi helmikuun puolivälissä Helsingissä koolle Fortumin suurimpien omistajien kuten eläkeyhtiöiden Ilmarisen ja Varman edustajia, kertoo saksalaisen Urgewald-järjestön edustaja Sebastian Rötters HS:lle.

Odotettavissa on myös, että saksalainen näyttäviä valtauksia ja mielenosoituksia hiililouhoksille tekevä Ende Gelände -liike kohdistaa toimintaa Suomeen ja muun muassa Suomen suurlähetystöihin. Ende Geländ -liike on aiemmin ollut aktiivinen läntisen Saksan hiilialueilla, joissa kaivostoiminta on uhannut vanhaa Hambachin metsää. Nyt kun metsää uhannut kaivostoiminta on päätetty lakkauttaa, järjestön uutena tavoitteena on estää Datteln 4 -voimalan toiminta.

Datteln 4 -voimala on viimeinen dinosaurus. Voimalan rakentamisessa on ollut huomattavia viivästyksiä, ja moni oletti, ettei sitä koskaan lopulta käynnistettäisi.



Päätös voimalan avaamisesta oli suuri pettymys, Rötters sanoo. Fortum voi omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, ettei niin käy, Rötters sanoo.

”Fortum on Uniperissa omistaja, jonka sanaa kuunnellaan. Se on kuitenkin päättänyt olla tässä asiassa hiljaa”, Rötters sanoo.



Ennen joulua Rötters, saksalaisten Bund für Umwelt - ja Naturschutz Deutschland -ympäristöjärjestöjen edustajat sekä hollantilaisen monikansallisia yhtiöitä tutkivan Somo-järjestön edustaja vierailivat Helsingissä tapaamassa suomalaispoliitikkoja ja ministerien erityisavustajia. ”Ajankohta oli tosin siitä hankala, ettei Suomella juuri silloin ollut hallitusta”, Rötters sanoo.

Tapaamisia on kuitenkin suunnitteilla lisää. Niissä on tarkoitus keskustella paitsi Dattelnista myös Uniperin osallistumisesta Nord Stream 2 -kaasuputkeen. ”Fortumin rooli tässä kaikessa ei varmastikaan ole yksinkertainen. Fortum ei kuitenkaan ole voittanut Uniper-omistuksiaan lotossa, vaan se on tehnyt tietoisia valintoja ja lähtenyt markkinaan, jossa on hyvin paljon hiilivoimaa”, Rötters sanoo.

Fortum on totta kai huolissaan maineriskistä, jos ja kun se joutuu silmätikuksi Saksan energiakeskustelussa, sanoo Fortumin johtoryhmän jäsen Arto Räty.



”Datteln 4 on saanut hyvin vahvan symbolisen merkityksen, eikä tietenkään ole mukavaa olla otsikoissa tämän tyyppisessä asiassa. Uskomme kuitenkin, että monia kiinnostaa myös Saksassa kokonaisuus siinä, miten päästöjä vähennetään. Fortumilla on selkeä agenda ja visio päästöjen vähentämisessä. Se ei ole millään tavoin ristiriidassa Uniperin omistamisen kanssa.”

Uniperin johdolla on Fortumin tuki siinä, että Datteln 4 käynnistetään, Räty sanoo. ”Päätös voimalan avaamisesta on Saksan valtion ja Uniperin välinen asia. Mielestämme Uniperilla on hyvät perusteet voimalan käynnistämiseen.”

Saksan energiatuotannon rakenne on suuressa murroksessa, Räty muistuttaa.

”Niin kauan kuin Saksa käyttää hiiltä, mielestämme sitä kannattaa käyttää mahdollisimman puhtaasti kaikkein moderneimmassa voimalaitoksessa. Euroopan on pystyttävä luopumaan hiilestä sillä tavalla, että samaan aikaan valot pysyvät päällä. Erityisesti Saksassa tilanne on hyvin hankala, sillä Saksa luopuu ydinvoimasta vuonna 2022.”

Silti samaan aikaan myös osa Uniperin suurista saksalaisista yritysasiakkaista on sitä mieltä, että uuden hiilivoimalan käynnistäminen vie väärään suuntaan. Räty sanoo Fortumin vaativan, että Uniper esittää suunnitelmansa päästöjen vähentämiseksi.

”Datteln 4:n käyttöönotto ei saa lisätä päästöjä ja vastaava määrä vanhaa tuotantoa pitää sulkea. Kokonnaiskuva on tärkeä.”

Se, että ilmastokeskustelussa etsitään nyt syyllisiä, on Rädyn mielestä väärä tapa käydä keskustelua energiapolitiikasta. ”Ymmärrän ympäristöjärjestöjä, mutta on myös katsottava kokonaiskuvaa, ei yksittäistä laitosta. Fortumin puolesta tuntuu pahalta, että yhtiötä syyllistetään aiheesta, jota itse pidämme aktiivisesti agendalla.”

Saman ongelman edessä Fortum on myös Hollannissa, jossa Uniper vie valtion välimiesoikeuteen. Uniperilla on Rotterdamin lähellä Maasvlakte 3 -hiilivoimala. Se on suljettava viimeistään 2030, kun Hollanti luopuu hiilen käytöstä.

”Uniper ei vastusta Hollannin päätöstä luopua hiilestä”, Räty sanoo. ”Uniper on peräänkuuluttanut kansainvälisten sopimusten mukaisesti kompensaatiota siitä, että sen laitos suljetaan ennenaikaisesti.”

Saksalaiset ilmastoaktivistit kampanjoivat Datteln 4 -voimalan avaamista vastaan yhdessä Suomen Maan ystävien ja Greenpeacen kanssa. Eurooppalaista hiiliyrityksiin kohdistuvaa kampanjointia koordinoi Brysselissä Europe Beyond Coal -kampanjan hiilisijoitusten ja -yhtiöiden vanhempi asiantuntija Kaarina Kolle.

”Saksassa hiilen alasajo on osoittautunut poliittisesti erittäin tahmaiseksi. Nyt kansalaisjärjestöt ja ruohonjuuritaso laittavat kampoihin, koska Saksan hallitus on antanut periksi energiayhtiöille. Datteln 4 -voimalan avaaminen on vastoin jopa hallituksen perustaman hiilikomission suosituksia”, Kolle sanoo.

”Päätös siitä, että Datteln 4 avataan kesällä, on saanut kaikki ympäristöjärjestöt takajaloilleen. Se on Fortumin osallisuuden vuoksi Suomelle hankala paikka.”

Suomen WWF on tehnyt Fortumin maaliskuiseen yhtiökokoukseen aloitteen siitä, että yhtiön olisi luovuttava hiilestä vuoteen 2030 mennessä. ”Ratkaisevan äänen antaa Suomen hallitus”, Kolle sanoo.

Kollen mukaan järjestöt haluavat nyt ennen kaikkea vaikuttaa suoraan suomalaispoliitikkoihin. Kolle sanoo Fortumin valinneen linjan, ettei se puutu Uniperin päätöksiin, vaikka sillä olisi siihen mahdollisuus.

”Fortum on saanut vaihdettua esimerkiksi Uniperin vanhan johdon ja se pystyisi halutessaan vaatimaan, että hiilivoimalat suljetaan lähivuosina. Nyt Fortum todennäköisesti välttelee ponnekkaita toimia pitääkseen uuden johdon yhteistyöhaluisena. Myös raha ratkaisee: Hollantia ja Saksaa kiristämällä voi nyhtää jopa miljardeja.”

Suomalaispoliitikkoihin ja omistajaohjaukseen vaikuttaminen voi olla tehokasta, Kolle sanoo.

”Saksalaiset tietävät tämän hyvin. Suomella on nyt huomattava maineriski, sillä ristiriita hallitusohjelman ja valtionyhtiön toiminnan välillä on valtaisa. Suomella on paljon menetettävää, sillä edistykselliset ilmastopolitiikan päätökset voisivat olla myös tärkeää julkisuustyötä Sanna Marinin ja vihreiden hallitukselle kansainvälisillä areenoilla.”


Themes
ICO