logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

”Sankarit ovat ongelmallisia” – Amnestyn Suomen-johtaja Frank Johansson poisti entisen esikuvansa Aung San Suu Kyin kuvan seinältään kauan ennen rohingyojen vainoa

Rauhannobelisti Aung San Suu Kyi oli pitkään esikuva ja sankari Frank Johanssonille, joka johtaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osastoa.


Kuva entisestä mielipide­vangista koristi Johanssonin työhuoneen seinää yli parikymmentä vuotta, mutta hän otti sen pois neljä tai viisi vuotta sitten, huomattavasti ennen Aung San Suu Kyin maineen romuttumista.

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”Jo vapauteen päästyään hänen lausuntonsa ja muut seikat osoittivat, että hän on enemmän reaalipoliitikko kuin moraalinen esikuva”, Johansson perustelee luopumista kuvasta.

Maanantaina Amnesty perui Aung San Suu Kyille vuonna 2009 myöntämänsä ihmisoikeuspalkinnon.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Myanmarin johtajaksi noussut Aung San Suu Kyi, 73, on ollut kyvytön tai haluton estämään tai tuomitsemaan islaminuskoisen rohingyavähemmistön vainoa Rakhinen osavaltiossa maan länsiosassa. Enemmistö myanmarilaisista on buddhalaisia bamareita.

Armeija sanoo taistelevansa kapinallisia vastaan, mutta satoja rohingya­kyliä on poltettu. Tuhansia ihmisiä on tapettu ja naisia ja tyttöjä järjestelmällisesti raiskattu. Runsaassa vuodessa yli 700 000 rohingyaa on paennut väkivaltaa ja murhia naapurimaa Bangladeshiin. Rajan taakse on syntynyt valtava pakolaisleiri.


YK:n ihmisoikeusneuvoston tilaama raportti vaati elokuussa, että Myanmarin asevoimien komentajille on langetettava syytteet kansanmurhasta. Raportin mukaan sotilasjohdolla oli ”aikomus kansanmurhaan” ja siitä on todisteita.

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Rohingyat eivät ole Myanmarin ainoa vainottu kansanryhmä. Armeijan mielivaltaisen väkivallan kohteena ovat olleet etniset vähemmistöt myös Kachinin ja Shanin osavaltioissa maan koillisosassa. Vähemmistöt ovat syyllistyneet raakuuksiin myös toisiaan vastaan.

Aung San Suu Kyi tunnettiin pitkään demokratia-aktivistina ja Myanmarin poljetun opposition keulahahmona. Sotilasjuntta piti häntä kotiarestissa yhteensä 15 vuotta ajanjaksolla 1989–2010. Hänen NLD-puolueensa voitti vaalit vuonna 1990, mutta juntta mitätöi tuloksen.

”Pitkä kotiaresti toi hänelle tietynlaista marttyyrin sädekehää, ja hän teki minuunkin vaikutuksen”, Johansson kertoo.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”Hän oli kuin moraalin majakka, joka hyvin vaikeissa oloissa seisoi tinkimättömästi perusperiaatteiden takana.”

Amnestyn Helsingin-toimistolla oli myös kokoushuone, joka kantoi Aung San Suu Kyin nimeä, mutta pari kolme vuotta sitten se nimettiin uudestaan kiinalaisen Chen Zhenpingin mukaan. Kiina vangitsi Chenin kieltämänsä Falun Gong -opin harjoittajana, mutta hän on päässyt Suomeen perheensä luo.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Muut kokoushuoneet on nimetty murhatun venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan, perheensä luo Suomeen päässeen kambodžalaisen mielipidevangin Sok Yoeunin ja Amnesty Internationalin edesmenneen perustajan Peter Benensonin mukaan.

Ei siis enää nimiä, joiden vaihtamiselle voisi kuvitella tulevan vaihtamisen tarvetta.

”Sankarit ovat ongelmallisia, jos he jatkavat eloaan ja toimiaan. Ei voi tietää, mitä vaikka Martin Luther King olisi tehnyt, jos olisi saanut elää pidempään”, Johansson sanoo.

”Poikkeus on ehkä Nelson Mandela, joka vankilasta päästyään osoittautui anteeksiannossaan ja sovinnollisuudessaan suuremmaksi kuin voitiin kuvitellakaan.”

Myanmarin juntta luopui vallasta muodollisesti vuonna 2011, ja Aung San Suu Kyin NLD otti murskavoiton historiallisissa vaaleissa vuonna 2015. Hänestä tuli valtiokansleri, maan ylin siviilijohtaja, mutta todellisuudessa armeija on pitänyt kiinni määräävästä asemastaan.

Aung San Suu Kyillä on perheside armeijaan, sillä hänen isänsä Aung San tunnetaan Myanmarin asevoimien perustajana, joka salamurhattiin ennen maan itsenäistymistä brittien siirtomaavallasta.

Kansainvälinen yhteisö odotti joka tapauksessa rauhannobelistilta vankempaa vastarintaa julmuuksia johtavien kenraalien ja vihaa lietsovien ääribuddhalaisten kuten vaikutusvaltaisen munkki Wirathun edessä.

Sen sijaan Aung San Suu Kyi on syyttänyt Rakhinen tapahtumista terroristeja, vaiennut armeijan väkivallasta ja rohingyojen joukkopaosta sekä puhunut ympäripyöreitä tasapuolisuudesta ja siitä, että kriisi ”olisi voitu hoitaa paremmin”.

Johansson kertoo yrittävänsä ymmärtää asiaa Aung San Suu Kyin näkökulmasta.

”Kun katsomme valtataistelua ulkopuolelta moraalisesta näkökulmasta, helposti sokaisemme itsemme emmekä ymmärrä paikallisia realiteetteja. Ymmärtääkseni on hänen puolueensakin linja, että tähän asiaan ei ulkovalloilla ole puuttumista.”

Amnesty tunnusti Aung San Suu Kyin tarpeen kompromisseihin ja halusi välttää hätäistä tuomitsemista.

”Meidän ei kuitenkaan tarvitse tehdä kompromisseja. Olemme puhdasoppisia vallan vahtikoiria. Vähän yli puoli vuotta sitten pääsihteerimme Salil Shetty kävi tapaamassa häntä, ja sen jälkeen kypsyi päätöksemme, että tämä ei ole oikein. Tulkitsemme, että hänen olisi pitänyt olla tässä tilanteessa vahvempi ja asettua niin armeijaa kuin ääribuddhismia vastaan.”

Johansson kertoo, että perimmäinen syy Aung San Suu Kyin palkinnon perumiselle on kiinnittää huomiota Myanmarin tilanteen kammottavuuteen. Hänen mukaansa tapaus saa kysymään, kannattaako poliitikoille ylipäänsä myöntää vastaavia palkintoja.

”Varmaan tätä joudutaan pohtimaan Nobel-komiteassakin.”


Themes
ICO