Finland

Silkkitien kirjeenvaihtaja | Koronakriisi herätti huomaamaan, kuinka riippuvainen maailma on Kiinasta – Mihin ”maailman napa” liikkuu nyt, kun virus mullistaa maailman­järjestystä?

Koronaviruksen ennustettiin panevan maailman uusiksi ja länsimaisten yritysten jättävän Kiinan taakseen. Miten siinä kävi?

Kääntääkö koronaviruskriisi maailman ylösalaisin? Palaako maailma taas raiteilleen ja Kiina vanhalle paikalleen?

Ennen koronavirusta ”maailman napa” oli siirtymässä itään, kohti Kiinaa. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt Euroopasta ja Yhdysvalloista kohti Aasiaa, kun Kiinan talousihme on jatkanut jyskyttämistään.

On koittamassa Kiinan vuosisata, kirjoitti tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski laajassa artikkelissaan vuonna 2018. Jutun voi lukea tästä.

Minun tehtävänäni on syventyä Kiinan ja maailman väliseen suhteeseen vielä tarkemmin.

Silkkitie-teemavuoden aikana on määrä tarkastella Kiinan vaikutusvallan kasvua. Ensimmäisen juttuni voi lukea tästä: Kuinka hyvästä Kiinasta tuli Paha Kiina

Oletuksena on, että Kiina muuttuu yhä voimakkaammaksi.

Siltä se onkin näyttänyt. Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota on syventynyt, ja Kiina on nitistämässä Hongkongin itsehallintoa. Presidentti Xi Jinping aikoo hallita ehkä vuoteen 2035 asti.

Mutta mihin suuntaan maailman napa liikkuu nyt, kun koronavirus mullistaa maailmanjärjestystä?

Korona herätti huomaamaan, kuinka riippuvainen maailma on Kiinasta. Lääkkeiden tuotantoa oli ulkoistettu Kiinaan. Moni kiirehti julistamaan, että riippuvuutta on pakko vähentää.

Miten siinä kävi? Maailma on muuttunut, mutta ovatko yritykset hylkäämässä Kiinan?

”Massapakoa ei ole nähtävissä, enkä sitä odottanutkaan”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. ”Firmoilla on niin monta syytä olla Kiinassa. Tuotantoketjut ovat niin monimutkaisia, että ei niitä helposti siirretäkään.”

Kevään puhutuin esine, hengityssuojain, on tästä hyvä esimerkki.

Kriisin alettua suojainten ja maskien tarve räjähti tähtitieteellisiin lukuihin. Pelkästään Suomessa tarvittiin Ylen mukaan enimmillään yli miljoona kirurginmaskia vuorokaudessa. Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että maa tarvitsee 3,5 miljardia N95-virusmaskia pandemian iskiessä.

Suomikin ilmoitti mahtipontisesti avanneensa varmuusvarastonsa. Pian huomattiin, ettei se riittänyt alkuunkaan. Mistä maskeja voisi saada nopeasti lisää?

No, Kiinasta.

Kiina sai maskituotantonsa käyntiin hämmästyttävän nopeasti. Helmikuun alussa se valmisti talouslehti Economistin mukaan noin kymmenen miljoonaa hengityssuojainta päivässä. Ennen kriisiä se vastasi suunnilleen puolta koko maailman tuotannosta.

Vain kuukaudessa suojainten tuotanto yli kymmenkertaistui 120 miljoonaan suojaimeen päivässä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen suurvalmistaja 3M pystyi CNBC-kanavan mukaan vain kaksinkertaistamaan tuotantonsa.

Hengityssuojain on yksinkertainen esine, jossa on vain muutama osa. Mutta nekin vähät täytyy hankkia jostain ja liittää yhteen.

Tässä Kiinalla oli valtava hyöty siitä, että maassa on niin paljon teollisuutta. Sen ei tarvinnut haalia valtavaa määrää kuminauhaa ja kuituja ympäri maailmaa ja rakentaa tuotantolinjoja tyhjästä, vaan kaikki löytyi kotimaasta.

Mitä monimutkaisempi tuote, sitä enemmän Kiina hyötyy siitä, että maassa on niin paljon muuta teollisuutta.

Alkuvuonna näytti siltä, että virus on lähinnä Kiinan ongelma. Mutta eihän epidemia Kiinaan jäänyt. Jos riskiä haluaisi hajauttaa, mihin voisi mennä?

”Jos tauti ja tuotantoketjut ovat vain Kiinassa, tuotantovarmuutta täytyy miettiä uudestaan. Mutta pandemiassa ei olla suojassa oikein missään päin maailmaa”, Koivu sanoo.

Elintärkeää tuotantoa varmasti siirretään Kiinasta, mutta sen taloudellinen merkitys ei luultavasti ole suuri, sanoo vanhempi tutkija Juuso Kaaresvirta Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.

”Koronavirus on pandemia, sitä on joka puolella. Se on vahvistanut niitä trendejä, jotka olivat olemassa ennen koronaa.”

Viruksen aikaa on eletty vasta runsaat puoli vuotta. Paljon sitä pidempään on vaikuttanut Yhdysvaltain ja Kiinan yhteentörmäys. Törmäys on ollut kuin hidastetussa videossa: nokittelu alkoi tosissaan presidentti Donald Trumpin kaudella. Loppua ei näy.

”Yhdysvallat ja Kiina tuntuvat erkanevan. Maailma on muuttumassa”, Juuso Kaaresvirta sanoo.

”Jotkin yritykset joutuvat miettimään, pitäisikö tuotantoa siirtää Kiinasta pois. Mutta tilastoista on vaikea nähdä vielä, että tätä olisi tapahtunut laajemmin.”

Jo pidemmän aikaa yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Kiinan nousevien tuotantokustannusten alta muun muassa Vietnamiin. Massapakoa ei ole tänä vuonna kuitenkaan tapahtunut. On kallista pakata tehtaat rullalle ja siirtää ne seuraavaan maahan.

”Sellaiset tuotteet, joissa on valtava kilpailu ja pienet marginaalit, eivät pysty hajauttamaan tuotantoketjuja ja panostamaan huoltovarmuuteen, ellei asiakas siitä maksa. Niiden on vain luotettava, että ketjut toimivat riittävän hyvin”, Tuuli Koivu sanoo.

Eikä sellaista maata ole olemassakaan, joka voisi ottaa Kiinan paikan maailman tehtaana.

Maailma ei toisaalta ole enää riippuvainen ainoastaan Kiinan halvasta tuotannosta, vaan yhä enemmän sen rahoista. Kiina on maailman tehdas mutta myös 1,4 miljardin ihmisen markkina. Ei sieltä kukaan halua vapaaehtoisesti pois.

Tuuli Koivu sanoo, että Suomen Kiina-suhde on karkeasti eurooppalaista keskitasoa.

”Riippuvuussuhteita on vaikea mitata”, hän arvioi. ”Totta kai olemme riippuvaisia, koska suomalaisilla yrityksillä on Kiinassa paljon tuotantoa, mutta ei meidän vientimme Kiinaan ole viime vuosina kehittynyt. Onhan se maailman toiseksi suurin talous, kaikki siitä ovat riippuvaisia”, Koivu toteaa.

Voisiko Kiina itse asiassa olla kriisin suuri hyötyjä?

Koronaviruspandemian täydellisimmin rampauttamiin aloihin kuului lentokoneteollisuus. Norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian oli jo valmiiksi vaikeuksissa. Kiina oli valppaana, ja toukokuussa Kiinan valtio hankki Norwegianista osake-enemmistön.

Kiina on ennenkin ollut tehokas käyttämään muiden kriisejä hyödykseen. Finanssikriisin aikaan vuonna 2007 länsimaat olivat lakki kourassa ja kiinalaiset olivat valmiina lainoittamaan. Kun osakkeet halpenivat, Kiina osti urakalla osuuksia länsimaisista yrityksistä.

Eurooppa ja Yhdysvallat eivät ole selvinneet finanssikriisistä oikein vieläkään, mutta Kiina ponkaisi nousukiitoon. 2010-luku oli Kiinalle lopullinen läpimurto, jonka aikana se kaksinkertaisti kansalaistensa reaalitulot ja nousi maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi.

Voisiko koronaviruskriisissä käydä samoin? Napsiiko Kiina nyt länsiyritykset suihinsa?

Ei Kiinalla ole sellaiseen nyt aikaa, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

”Kiina on keskittynyt kriisin hoitamiseen kotimaassaan. Varmasti on yksittäisiä yrityskauppoja, mutta mitään valtaisaa aaltoa ei ole nähty.”

Koivun mukaan Kiinan tilanne ei ole kadehdittava.

”Kiinan talous otti koronasta hirmuisen iskun, ja epävarmuus viruksen ympärillä kasvaa. Kukaan ei saa otetta Kiinan työttömyysongelmasta, jonka suuruutta ei edes kunnolla tiedetä.”

Kiinan into osakemarkkinoilla on muutenkin laskemaan päin. Kiina mellasti osakemarkkinoilla melkein vuosikymmenen ajan, ja huippu osui vuosiin 2016–2017.

”Maailmanvalloitus väistyy kotimaisilta huolilta. Kiinan investoinnit ulkomaille olivat muutenkin laskusuunnassa”, Koivu kertoo.

Kiinan strategiana on nyt keskittyä siihen, että se saisi arvokkaan tuotekehityksen yhä enemmän kotimaahan. Tähtäin on vuodessa 2025.

Kun savu hälvenee, onko kaikki sittenkin kuin ennenkin?

Koronakriisissä Kiina on monella tapaa samassa veneessä kuin muutkin. Talouskurimus on syvä, ja Kiinalle taloushuolet ovat ehkä erityisen vaarallisia, sillä maa on ostanut talouskasvulla rauhaa sisäpolitiikassaan.

Ainakaan siitä ei näy merkkejä, että Kiina olisi menettänyt tippaakaan itsevarmuudestaan ulkomaailmaan päin. Se ei ole pyytelemässä anteeksi.

Kun Kiina oli selviytynyt Wuhanin epidemian ensi vaiheesta, se toimitti hengityssuojaimia Italiaan ja Espanjaan. Ne osoittautuivat surkeiksi. Alkushokin jälkeen koronaviruskriisi olisi tarjonnut Kiinalle ainutlaatuisen mahdollisuuden hyvään julkisuuteen, mutta sen se on käyttänyt parhaimmillaankin puolivillaisesti.

”Kiina ei ole pyrkinyt rakentamaan diplomaattisesti parempia suhteita”, Koivu sanoo. ”Joskus aikaisempina vuosina tyyli oli vetää matalalla profiililla, mutta nyt Kiina ei ole ottanut hattua päästä. Nyt vedetään rinta rottingilla.”

Kun kesäkuun puolivälissä Pekingissä löytyi viruksen toinen aalto, Kiinan ilmoittama virallinen syy oli, että virus oli levinnyt ulkomaisen lohen leikkuulaudoilta. Selitykseen on syytä suhtautua terveellä skeptisyydellä.

”Se kertoo myös siitä, että Kiinalla on samanlainen paine työntää syntipukki jonnekin Kiinan ulkopuolelle kuin kaikilla muillakin”, Koivu sanoo.

Ulkomaisista syntipukeista ensimmäinen on tietenkin... Yhdysvallat. Kiinan valtion tv-kanavilla Yhdysvaltoja mätkitään jatkuvasti ja armotta. Koronaviruspandemia vaikuttaa kärjistävän välirikkoa entisestään.

Koronakriisin jälkeen maailma ei palaa samaan paikkaan, jossa se oli vuoden 2019 lopulla. Kaikki palaset ovat liikkuneet. Trump on vetänyt Yhdysvaltoja vapaaehtoisesti niin Maailman terveysjärjestö WHO:sta kuin Natosta ja YK:stakin. Kiinalle on vapautunut tilaa.

Toinen asia on, kuinka paljon Kiina malttaa tilaisuuksiaan käyttää. Uho on kovaa moneen suuntaan, ja se on näkynyt.

”Japani on muuttanut politiikkaa, joissa yrityksiä kannustetaan muuttamaan takaisin Japaniin. Myös Australialla on sukset ristissä Kiinan kanssa”, Koivu sanoo.

Football news:

Karl-Heinz Rummenigge: FIFA is seriously thinking about awarding the Golden ball. I want Lewandowski to win
One Barca player among those starting the pre-season has contracted a coronavirus
Malinovsky settled in Italy: after the quarantine, he scored against Lazio and Juve, ahead of Mertens, Higuain and De Ligt in the ranking of the best players in Serie A
City are ready to give Coulibaly a 5-year contract with a salary of 10 million euros. Napoli wants 80 million for him^. Manchester City are working on the transfer of defender Kalidou Coulibaly from Napoli
PSG have a lot of injuries before the Champions League (even Tuchel!). Kerer broke his ear, but Mbappe is recovering furiously
Manchester City can join the fight for Tiago. Liverpool are still Interested in the player
Fomin about career abroad: I don't plan so: in 20 — FNL, in 22 — RPL, in 24 — Europe. I move step by step