Finland

Suhdanne | Euroalueen talous kasvoi syksyllä liki 13 prosenttia

Euroalueen talous kasvoi syksyllä liki 13 prosenttia

Euroalueen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi heinä–syyskuussa 12,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ilmenee Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin perjantaina julkaisemista ennakkotiedoista. Viime vuoden heinä–syyskuuhun verrattuna euroalueen talous supistui ennakkotietojen perusteella 4,3 prosenttia.

Euroalueen talous ei ole koskaan aikaisemmin kasvanut yhtä paljon yhdellä vuosineljänneksellä kuin heinä–syyskuussa, jos muutosta verrataan edelliseen vuosineljännekseen.

Poikkeuksellisen voimakas talouskasvu johtuu siitä, että edellisellä vuosineljänneksellä talous puolestaan romahti historiallisen paljon. Euroalueen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote supistui huhti–kesäkuussa 11,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Bruttokansantuote tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa. Bruttokansantuote on keskeinen elintason mittari.

Huolestuttavana voi sen sijaan pitää sitä, että euroalueen inflaatiovauhti oli Eurostatin ennakkotietojen perusteella lokakuussa –0,3 prosenttia. Hintojen halpenemista kiihdytti etenkin energian halpeneminen.

Negatiivinen inflaatiovauhti on lisännyt vaarallisen deflaatiokierteen mahdollisuutta euroalueella. Deflaatio on inflaation vastakohta ja tarkoittaa siis hintojen halpenemista.

Varsinainen deflaatiokierre alkaa, jos hinnat halpenevat voimakkaasti ja pitkään. Silloin vaarana on, että yritykset lykkäävät investointejaan ja kotitaloudet hillitsevät kulutustaan, koska ne uskovat hintojen halpenevan tulevaisuudessa vielä enemmän.

Deflaatio on erittäin haitallinen velkaantuneille yrityksille ja kotitalouksille, koska rahan ostovoiman kasvaessa velkojen reaalinen arvo kasvaa.

Euroalueella inflaatio on ollut negatiivinen elokuusta lähtien ja nollan tuntumassa toukokuusta lähtien. Euroopan keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla hieman alla kaksi prosenttia keskispitkällä aikavälillä.

Useat sijoittajat ja ekonomistit pitävät mahdollisena, että keskuspankki lisää koronaviruspandemian takia aloittamaansa hätärahoitusta joulukuussa.

Kesäkuussa keskuspankki päätti kasvattaa koronaviruspandemian takia aloittamansa hätärahoituksen 750 miljardista eurosta 1 350 miljardiin euroon.

Hätärahoituksessa se ostaa markkinoilta pääosin eurovaltioiden ja yritysten joukkolainoja. Vastikkeeksi myyjät eli pankit ja muut sijoittajat saavat keskuspankkirahaa, jonka turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja lisätä lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde arvioi torstaina, että koronavirustartuntojen lisääntyminen viime aikoina heikentää euroalueen talouden lähiajan näkymiä.

”Uudet tiedot viittaavat siihen, että euroalueen talouden elpymisen vauhti on hidastumassa odotettua nopeammin”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

Football news:

Ex-President of Barca Laporta will take part in the new elections
Antonio Cabrini: Maradona would still be alive if he played for Juventus. The love of Naples was strong but unhealthy
Ferguson on Rashford's charity: Fiction for a young man. He should give me some advice
A Preston player who twice touched an opponent's genitals was disqualified for 3 matches for aggressive behavior
Atalanta Director: everything is fine with Miranchuk, there are no symptoms of coronavirus
Kovid mocks the Latvian championship: the team got only 8 people (but still did not finish the match)
Gerard Pique: We all hope that Messi will stay at Barca