Erikoistutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja tutkimusjohtaja Matti Tuomala Tampereen yliopistosta selvittävät artikkelissaan suomalaisen keskiluokan koon ja tuloerojen kehitystä aina 1960-luvulta aina viime vuosiin asti.

”Yleisesti voi sanoa, että ensin keskiluokka on suurentunut ja sitten 1990-luvulta lähtien pienentynyt niin tuloilla kuin kulutuksellakin mitattuna”, sanoo Riihelä Uudelle Suomelle.

Tuomalan ja Riihelän analyysi julkaistiin viime perjantaina ilmestyneessä Yhteiskuntapolitiikka-aikakauskirjassa. Erityisesti he kiinnittävät huomiota viime vuosikymmenten kehitykseen.

Riihelä korostaa, että keskiluokalle on useita eri määritelmiä, eikä yhtä ainoaa oikeaa. Omassa analyysissään Riihelä ja Tuomala käyttävät kahta eri tapaa. Ne osoittavat, että suomalaisten tulohaitari on kasvanut ja että keskituloisten osuus on pienentynyt 25 vuodessa selvästi.

Tuloja on tutkittu käyttämällä niin kutsuttua kotitalouden ekvivalenttia tuloa, joka huomioi kotitalouden koot. Ekvivalentti tulo lasketaan ynnäämällä kotitalouden kaikki vuositulot ja tulonsiirrot. Tuloista vähennetään verot ja lisätään verottomat tulonsiirrot. Summa jaetaan kotitalouden painokertoimella, joka lasketaan perheenjäsenten luvun mukaan ikää painottaen.

”Keskiluokkaisten tarkastelu laajentaa tulonjakokeskustelua. Keskituloisten väestöosuuksien kutistuminen näkyy yleisemminkin tulonjaon kasvuna. Kun keskustelu on painottunut viime aikoina siinä, että onko tuloerot kasvaneet vai mitä niille on käynyt, niin itse näen tuloerokehityksen pitkän aikavälin trendimäisenä kehityksenä, enkä niinkään niin, että miten se on esimerkiksi eri hallituskausien aikana kehittynyt”, Riihelä sanoo.

Keskimmäisten tuloryhmien osuus pienentynyt

Ensiksi ekonomistit tutkivat keskiluokan kokoa, eli niiden suomalaisten kotitalouksien osuutta, jotka saavat 75–125 prosenttia mediaanitulosta, siis enintään 25 prosenttia enemmän tai vähemmän kuin mikä on suomalaisten keskimmäinen tulo. Kun näitä kotitalouksia oli ennen lamaa vuonna 1990 yhteensä noin 53 prosenttia kaikista suomalaisista kotitalouksista, oli osuus supistunut noin 45 prosenttiin vuonna 2014.

Keskituloisimmasta joukosta on pudonnut etenkin pitkäaikaistyöttömiä (-20 prosenttiyksikköä), opiskelijoita (-11 %-yks.) ja eläkeläisiä (-8 %-yks.).

Samaan aikaan pienituloisten, alle 60 prosenttia mediaanituloa saavien osuus oli tuplaantunut noin 6 prosentista noin 12 prosenttiin. Suurituloisten, eli heidän, joiden tulot ylittävät 50 prosentilla mediaanitulon, osuus oli myös kasvanut noin 13 prosentista noin 17 prosenttiin.

”Se on merkki siitä, että tuloerot ovat vuodesta 1995 lähtien kasvaneet”, Riihelä toteaa.

Tulohaitari levenee – keskiluokka jakaantuu

Keskituloisten osuuden lisäksi Tuomala ja Riihelä tutkivat keskimmäisten tuloryhmien ansiokehitystä, eli miten suomalaisten ”keskiluokkaisin” 60 prosenttia tienaa.

”Tulohaitari on kasvanut vuodesta 1990 vuoteen 2014”, Riihelä toteaa.

Jos vuonna 1990 pienituloisimman keskiluokkaisen tulot olivat 25 prosenttia pienemmät kuin mediaanitulo, eli keskimmäinen tulo, olivat ne vuonna 2014 jo 30 prosenttia pienemmät. Vastaavasti suurituloisimman keskiluokkaisen tulot kasvoivat. Vuonna 1990 ne olivat 35 prosenttia suuremmat kuin mediaanitulo ja vuonna 2014 jo 43 prosenttia suuremmat.

Voiko tässä oikeasti alkaa puhua jo ylemmästä ja alemmasta keskiluokasta?

”Yleisesti ottaen Suomassa keskiluokka on OECD-maiden vertailuissa suuri, mutta keskiluokka on toisaalta myös supistunut vertailumaita jyrkemmin viimeisinä vuosikymmeninä.”

Samaan aikaan Suomen suurituloisimman viidenneksen osuus kaikista tuloista on kasvanut noin neljä prosenttia. Alimman viidenneksen tulo-osuus putosi miltei 2 prosenttia ja kolmen keskimmäisen viidenneksen, eli ”keskiluokkainen 60 prosenttia”, yhteensä yli 2 prosenttia.

VATT:n erikoistutkija Riihelä nostaa esiin, että toisenlainenkin kehitys on mahdollista.

”Jos katsotaan tulo-osuuksien kautta, niin kehityksen ei tarvitsisi mennä niin, että kaikki menee tulonjaon mielessä ylimpään tuloluokkaan. Ruotsissa on tapahtunut niin, että tulo-osuuden kasvu on mennyt alimmalle ja ylimmälle 20 prosentille”, Riihelä sanoo.

”Tuloerokehitys ei ole mikään luonnonvoima, joka vain tulee jostakin. Kyse on poliittisista päätöksistä: veroista ja sosiaaliturvasta.”