Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä kehottaa hankkimaan kotiin riittävän varustuksen 72 tunnin selviytymiseen. Tomi Olli

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille . Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa . Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa riittävää ruokaa, juomaa sekä erilaisia välineitä .

Etelä - Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo tilanteen olevan mahdollinen monista eri syistä .

– Tällaisia ovat esimerkiksi pitkät sähkökatkot, jotka saattavat estää myös kauppojen toiminnan . Tällainen katko taas saattaa syntyä vaikkapa myrskyn seurauksena .

– Muita ongelmia aiheuttavia tilanteita voivat olla juomaveden saastuminen, asuinalueen eristävä tulva tai sairastuminen . Jälkimmäinen on ongelma varsinkin yksin asuvien kohdalla .

Setälä sanoo oman mielenkiintoisen asian olevan, kuinka ihmiset reagoivat häiriötilanteessa pyrkiessään hankkimaan kaupasta paljon tavaraa mahdollisimman nopeasti .

– Sitä on vaikea ennakoida . Jonkinlaista suuntimaa asiasta antanee ajatus, missä tavaroita myydään suurella alennuksella . Vastaavasti kauppojen tai muiden alojen työtaistelut saattavat synnyttää ongelmatilanteen .

Myös Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä pitää riittävää varustautumista erittäin tärkeänä .

– Olisi todellakin hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä . Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet, eli tietää esimerkiksi miten pärjätä kylmenevässä asunnossa .

– Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen . Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin .

Setälä antaa asiaan selkeän mielipiteen .

– Riittävä varautuminen mahdollistaa kriisistä ylipääsyn . Se kannattaa ehdottomasti tehdä jokaisessa kodissa .

Huolellista suunnittelua

Härmälä painottaa, että kotivara on hyvä koostaa sellaisista elintarvikkeista, joita käytetään muutoinkin .

– Kotivara ei siis ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan . Samalla on hyvä miettiä jo etukäteen, miten ruoka valmistuu sähkökatkon aikana .

Veden suhteen Härmälä suosii pulloissa tai kanistereissa hankittua vettä .

– Kaupasta ostettu vesikanisteri säilyy vuoden verran, eli se on hyvä vaihtoehto . Toki voi käyttää myös puhtaaseen astiaan laskettua hanavettä, joka säilyy hyvin suljetussa tilassa juomakelpoisena noin viikon .

– Ongelmatilanteessa, joissa vettä ei tule tai se on juomakelvotonta, käynnistetään veden jakelu yleensä varsin nopeasti . Siitä huolimatta riittävällä veden määrällä on hyvä varautua . Veden kuljetukseen kannattaa myös varata suljettavia ämpäreitä tai kanistereita .

Ruoan, juoman ja lääkkeiden ohella Härmälä kehottaa varaamaan kotiin myös muuta tarpeellista .

– Tärkeitä tarvikkeita ovat esimerkiksi tölkinavaaja, radio ja paristot, hygieniatarvikkeet, riittävästi vaatteita, tuorekelmut, teippi, muovipurkit, taskulamppu ja paristot, joditabletit, kynttilät ja tulitikut sekä käteistä rahaa .

Setälä on myös hoitanut oman hätävaransa kuntoon, pelastusjohtajan kodissa on monenlaista .

– Hätävaran koostumus on lähtenyt käytännönläheisyydestä ja siitä, millaisia tarpeita perheessämme on . Sisällössä on myös huomioitu lapsenlapset, jotka saattavat olla ongelman ilmetessä vierailulla . Kokonaisuudessaan painopiste on kuivasäilykkeissä sekä nesteissä .

– Olen varannut myös led - valoja, jotka ovat erinomaisia sähkökatkon aikaan . Mukana on myös muun muassa pattereita, sytytyspaloja sekä nestekaasukäyttöinen kaasugrilli, Setälä listaa .

Pelastusjohtajan oma hätävara pitää sisällään monenlaista. Tomi Olli

Härmälän ehdotukset kotivaraksi

Marttaliiton ehdotus yhden aikuisen 72 tunnin kotivaraksi

Vähän enemmän extremeä? Antti kokeili viidakossa selviytymiskurssia kolmen päivän ajan – ravintona lepakoita ja käärmeitä.