logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Tanska aikoo säätää maahanmuuttaja­lähiöiden asukkaille eri lait päästäkseen eroon ”ghetoista” – Pääministeri HS:lle: ”Me syrjimme, mutta kohtuullisesti”

Korsør. Keski-ikäinen asukas on työntänyt päänsä ulos kerrostalon ikkunasta Korsørin Motalavejenillä Tanskassa. Hän kuvaa puhelimellaan näkyä, jota ei näillä pihoilla ole ennen nähty.

Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen poseeraa alhaalla rapun edessä. Ympärillä pyörii levoton rykelmä stressaantuneita avustajia ja ryppyotsaisia turvamiehiä. Kamerat räpsyvät, kun pääministeri kättelee paikallisia päättäjiä.


Mahtaakohan ikkunan mies tietää, että pian tämäkin talo revitään maan tasalle osana Rasmussenin suunnitelmaa? Tietääkö hän kotinsa kuuluvan hallituksen ”ghetto-listalle” ja ”rinnakkaisyhteiskuntaan”, jota vastaan hallitus nyt taistelee?

Tanska on Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikan kovanaama. Sen linjaukset ovat tavallisesti kautta linjan ankarampia kuin pohjoisnaapuri Ruotsin. Suomeenkin verrattuna keskustelun sävy on tiukempi, vaikka tulijamäärät ovat nyt olleet pienempiä. Tanskasta haki turvapaikkaa vuosina 2015, 2016 ja 2017 yhteensä 31 000 ihmistä, saman verran kuin Suomesta pelkästään vuonna 2015.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Tänä talvena ankaruus on noussut uudelle tasolle. Tanskan suurimmat puolueet kilpailevat nyt siitä, kenellä on šokeeraavin maahanmuuttajia koskeva kiristysehdotus.


Demarit ehdottivat, että turvapaikkaa ei enää ollenkaan voisi hakea Tanskan maaperällä ja että Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle asetettaisiin raja. Tällaisia etnisesti määriteltyjä kiintiöitä eivät ole ehdottaneet Ruotsissa edes ruotsidemokraatit tai Suomessa perussuomalaiset.

Tanskan hallitusta johtaa liberaali Venstre-puolue. Sen nokitus tähän kilpaan on tuore ”ghetto-suunnitelma”.

”Tanska ilman rinnakkaisyhteiskuntaa – ei ghettoja vuonna 2030”, kuuluu sen otsikko.

Suunnitelman ydintä ovat säännöt ja sanktiot, jotka asettaisivat maahanmuuttajavaltaisten ongelmalähiöiden asukkaat lain edessä eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin tanskalaisiin.

Paljon on saanut huomiota esimerkiksi ehdotus tuplarangaistuksista. Laki antaisi poliisille mahdollisuuden päättää, että esimerkiksi Korsørin Motalavejenillä tehdyistä rikoksista saisi kaksinkertaisen rangaistuksen määrättynä aikana. Muutos koskisi tiettyjä rikoksia, esimerkiksi huumerikoksia ja vahingontekoja.

Tästä herää ilmiselvä kysymys: eikö ihmisten pitäisi olla lain edessä tasaveroisia?

Rasmussen on päättänyt ghetto-vierailunsa Korsørin yhteisökahvilan eteen keskelle toimittajarypästä. Kysytään asiaa suoraan häneltä.

Miten vastaatte arvosteluun syrjinnästä?

”Tämä nimenomainen ehdotushan ei ole lainkaan syrjivä”, Rasmussen sanoo HS:lle.


Hänen mielestään laki on tasa-arvoinen, koska se koskee kaikkia tanskalaisia, jotka sattuvat tekemään rikoksen kyseisellä alueella.

”Myönnän kuitenkin, että me syrjimme tietyissä asioissa, mutta kohtuullisesti”, pääministeri jatkaa. Hän viittaa esimerkiksi päiväkoteihin liittyvään esitykseen.

”Jos asut yhdellä näistä alueista, jotka me määrittelemme ghetoiksi, sinun on pakko panna lapsesi päiväkotiin. Se ei ole yleinen sääntö tanskalaisessa yhteiskunnassa.”

Ghettojen lapset pantaisiin myös kielitestiin ennen koulun aloittamista, toisin kuin muut tanskalaislapset. ”Sekin on vain kohtuullisesti syrjivää. Siksi päätimme avoimin mielin tehdä nämä ehdotukset”, Rasmussen toteaa.

Säännöistä lipsuvia vanhempia rangaistaisiin lapsilisien menetyksellä.


Pääministeri on poistunut nollakelistä kahvilan lämpöön tapaamaan paikallisia päättäjiä, kun ulkona puhkeaa välikohtaus. Joukko nuoria miehiä on matkalla kotiin moskeijan perjantairukouksista, ja yksi heistä ajautuu sanaharkkaan poliisin kanssa.

Syynä on kasvot peittävä huivi. Tanska on juuri säätänyt niin kutsunut burka-lain, joka kieltää kasvojen peittämisen. Nuori mies ei kauaa ehdi näyttää poliisille keskisormea, kun jostain ryntää esiin kolme rynnäkkökiväärein ja kypärin varustettua poliisia. He taklaavat miehen tiiliseinää vasten ja osoittelevat hetken aseillaan muutakin miesjoukkoa.

Taas nähtiin pieni esimerkki siitä, että suhteet virkavallan ja paikallisten välillä eivät ole kovin luottamukselliset.

HS:n haastattelemien paikallispoliisien mukaan alueella kuulee joskus huutelua ja huumekauppaa tapahtuu, mutta poliisin työolot ovat muuten turvalliset. Paikallisten imaamien kanssa tehdään yhteistyötä lähes päivittäin.


Muddi Ahmad, 22, on yksi keskisormivälikohtauksen tarkkailijoista. Hän ei vaikuta vähimmässäkään määrin kiihtyneeltä. Mitä hän ajattelee pääministerin vierailusta?

”Kaikki ovat tänne tervetulleita”, hän sanoo.

Oikeustiedettä opiskeleva Ahmad ei tyrmää suoriltaan myöskään ghetto-suunnitelmaa. ”Jos sillä onnistutaan tekemään tästä alueesta sekoittuneempi, niin sehän on vain hyvä asia.”

Ghetto-suunnitelman yksi tavoite on taistella asuinalueiden eriytymistä vastaan. Kyse on Helsingissäkin harjoitettavasta politiikasta: suunnitellaan alueita niin, että niissä on sekaisin omistusasumista ja halvempaa vuokra-asumista. Tällä tavoin samoihin koululuokkiin päätyy todennäköisemmin sekä paikallisten että maahanmuuttajien lapsia.

Tanskan ghetto-suunnitelmassa puretaan maahanmuuttajavaltaisten naapurustojen vuokrataloja. Tilalle rakennetaan omistusasumista ja kalliimpia vuokra-asuntoja.

Tuplarangaistuksia Ahmad sen sijaan pitää käsittämättöminä. ”Ne loukkaisivat ihmisoikeuksiamme.”


Pääministeri Rasmussenin mukaan suunnitelman lopullinen tavoite on, että ”Tanskan kaikki alueet olisivat vähän enemmän niin kuin Tanska keskimäärin”. Tätä kohti on pyritty täällä Korsørissa pitkään, myös pehmeämmin keinoin.

Paikallisen Bydelsmødre-naisjärjestön aktiivit Hanata Issilam ja Ayan Noor kertovat pari esimerkkiä. Issilam on kotoisin Komoreilta, Noor Somaliasta. Molemmat ovat kotoutuneet ja oppineet kielen, ja nyt he auttavat uusia tulijoita järjestön vapaaehtoisina.

Useimmiten kyse on Tanskan lakien ja tapojen opettamisesta ja väärinymmärrysten selvittelystä.


Issilam esimerkiksi auttoi miehensä hakkaamaa myanmarilaisnaista hankkimaan avioeron. ”Joillekin naisille täytyy kertoa, että heillä on se oikeus”, Issilam sanoo. Nyt nainen on aikuiskoulutuksessa.

Noor taas selvitteli tilannetta, jossa tanskalaisperhe kielsi lapsiaan leikkimästä naapurissa asuvan syyrialaisperheen lasten kanssa ja valitti kaikesta, mitä he tekivät. ”Syyrialaiset olivat täysin epätoivoisia ja valmiita muuttamaan pois maasta. Lopulta toinen talossa asuva tanskalaisperhe todisti, että ongelma oli siinä tanskalaisperheessä”, Noor kertoo.

Äidit ovat sopeutumisen edistämisessä avainasemassa. Heillä tuppaa olemaan suuri vaikutusvalta nuoriin. Lisäksi he ovat itse usein suurimmassa vaarassa joutua yhteiskunnan ulkokehälle, jos he ovat kotona lasten kanssa eivätkä opi kieltä.

Issilamin ja Noorin mielestä ghetto-suunnitelmassa ongelmallisinta on leimaavuus.

”Monilla tänne muuttavilla ihmisillä on taustalla paljon traumaa ja sotaa. Heitä pitäisi kuunnella eikä rangaista”, Issilam sanoo.

”Riskinä on, että eristämme näitä ihmisiä vain lisää.”


Themes
ICO