Finland

Tässä yksi koulujen riski: maahanmuuttajien vanhemmat osallistuvat heikosti vanhempainiltoihin, ja siihen on kaksi syytä

Suomen kielen opiskelu ja koulutus.

Ne ovat kaksi tärkeintä asiaa Mirna ja Nehad Alsaddirille, kun heiltä kysyy, mikä auttoi heitä rakentamaan uutta elämää Suomessa.

Alsaddirin perhe pakeni Suomeen vuonna 2016 Syyrian sisällissodan keskeltä.

Mukana saapuivat myös perheen lapset Liza, 12, ja Mario, 8. Liza oli Suomeen saapuessaan 7-vuotias, siis koulun aloittamisen kynnyksellä.

Vanhemmat ovatkin erittäin tyytyväisiä, että heidän lapsensa saavat käydä koulua Suomessa. Yksi asia oli kuitenkin erityisen outoa, kun Liza pääsi aloittamaan peruskoulun vuoden kestäneen valmistavan opetuksen jälkeen.

Toisen luokan äidinkielen kirjasta osoitetaan sormella mitä luetaan.

Vaikka vanhempainiltoja on alettu järjestää kouluissa muillakin kuin suomen kielellä, lähetetään koulun ja kodin välillä kulkevat Wilma-viestit pääasiallisesti suomeksi. Toista luokkaa käyvä Mario Alsaddir tekee kuvassa läksyjään.Nella Nuora / Yle

– Syyriassa vanhemmat pyydetään kouluun vain, jos on jotain tosi hyvää kerrottavaa tai sitten jotain tosi huonoa kerrottavaa, kokkina työskentelevä Nehad Alsaddir kertoo.

– Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että joko lapsi on saanut esimerkiksi stipedin tai sitten koulussa on tapeltu.

Alsaddirin perheen vanhemmat olivatkin aluksi hieman hämillään, kun heitä pyydettiin osallistumaan ensimmäistä kertaa Lizan koulun vanhempainiltaan.

Vanhempainillat ovat tuntematon käsite

Tämä Alsaddirien perheessäkin koettu hämmennys on Helsingin kouluissa monikielisenä ohjaajana toimivan Luay Helalin mukaan yksi merkittävä syy sille, miksi erityisesti arabimaista tulevat vanhemmat osallistuvan heikosti vanhempainiltoihin.

– Se on vahvasti kulttuurinen asia. Vanhemmat ovat tottuneet siihen, että heidän ei tarvitse puuttua koulun asioihin, Helal kertoo.

Luay Helal kyykyssä kadulla henkilökuvassa.

Monikielinen ohjaaja Luay Helal toimii useassa eri koulussa pääkaupunkiseudulla. Monet huonosti suomea taitavat vanhemmat ottavatkin häneen yhteyttä selvittääkseen lapsen koulunkäyntiin liittyviä asioita.Nella Nuora / Yle

– Yhteys kodin ja koulun välillä tapahtuu pääosin siis oppilaan kautta, eli lapsi kertoo, miten koulussa menee.

Helal pitää vanhempainiltoja tärkeinä niin oppilaiden kuin vanhempien kannalta.

Kun vanhemmat ovat perillä koulun asioista ja lapsensa opinnoista, he pystyvät auttamaan ja tukemaan lastaan paremmin tämän opiskelussa. Tällä on vaikutusta arvosanoihin ja siten lapsen tulevaisuuteen.

Vanhempainillat tarjoavat myös tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, mikä auttaa vanhempia pohtimaan ja suunnittelemaan lapsen opintopolkua.

Vuonna 2003 Suomeen muuttanut, neljän peruskoulua käyvän lapsen äiti Suaad Aboude vahvistaa Helalin huomion vanhempien heikosta osallistumisesta. Hän arvioi, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhemmista vain noin kolme kymmenestä osallistuu aktiivisesti vanhempainiltoihin.

– On vaikea sanoa tarkasti, mutta määrät vaikuttavat pieniltä, koulunkäynninohjaajana toimiva Aboude kertoo.

Suaad Abouden henkilökuva ulkona.

Irakista Suomeen vuonna 2003 tulleen Suaad Abouden lapsista kaksi käy yläastetta ja kaksi ala-astetta. Aboude ymmärtää vanhempainiltoja vierastavia vanhempia, sillä hänen tuntemuksena olivat samanlaisia, kun hänen vanhin lapsensa aloitti aikoinaan koulunkäynnin.Nella Nuora / Yle

Vanhempainiltojen vieraus ilmenee myös, kun Abouden ja Helalin käymässä arabiankielisessä keskustelussa kuuluu välillä suomenkielinen sana vanhempainilta.

Vanhempainilloille ei siis ole suoraa vastinetta arabiankielessä.

– Tavallaan siihen on eräs käsite, mutta se viittaa nimenomaan tilanteeseen, jossa vanhemmat kutsutaan kouluun selvittämään esimerkiksi oppilaiden välisiä kiistoja, Helal kertoo.

Vanhempainiltoja omalla äidinkielellä

Kulttuurin ohella toinen merkittävä syy vanhempien heikolle osallistumiselle on Abouden ja Helalin mukaan ollut vanhempainilloissa käytetty kieli. Vielä muutama vuosi sitten vanhempainiltoja järjestettiin ainoastaan suomeksi.

Tämä nosti monien huonosti suomea puhuvien ja ymmärtävien vanhempien kynnystä osallistua vanhempainiltoihin.

Tilanteeseen on kuitenkin muutaman viime vuoden ajan haettu ratkaisuja, ja Helal on ollut järjestämässä vanhempainiltoja vanhempien omalla äidinkielellä. Yleisimmät kielet ovat olleet arabia, somali ja venäjä.

– Tämä on nostanut hieman vanhempainiltojen suosiota. Määrät voisivat silti olla hieman suurempiakin, Helal kertoo.

– Toisaalta on hyvä, että vanhemmat siirtyisivät pikku hiljaa suomenkielisiin vanhempainiltoihin, jotta he olisivat yhteydessä myös muihin vanhempiin.

Näin oli myös Alsaddirien perheessä, jossa osallistuttiin aluksi arabiankielisiin vanhempainiltoihin.

Nykyisin hyvää Suomea puhuvat vanhemmat käyvät jo suomenkielisissä vanhempainilloissa. Heidän mielestään on hienoa, että Suomessa vanhemmat pidetään ajan tasalla lapsen opinnoista ja koulun asioista.

Mirna Alsaddir auttaa lapsiaan läksyjen teossa.

Mirna Alsaddir (vas.) toimii tällä hetkellä päiväkodissa hoitajana ja töitä on ainakin tiedossa vuodeksi eteenpäin. Paikallinen seurakunta on ollut perheelle tärkeä paikka tutustua muihin suomalaisiin. Perheen lapset Liza ja Mario tekevät pöydän ääressä läksyjään.Nella Nuora / Yle

Kodin ja koulun välillä viestitään edelleen suomeksi

Suomen kielen taidon tärkeys korostuu entisestään, kun merkittävä osa viesteistä kulkee varsinkin korona-aikana Wilman välityksellä suomeksi.

– Vanhemmat saattavat nähdä Wilmassa viestin, mutta eivät ymmärrä sitä. Opettajalle tulee siis ilmoitus, että vanhemmat ovat lukeneet viestin, mutta viestin sanoma ei ole tosiasiassa mennyt perille, monikielinen ohjaaja Helal sanoo.

Joissain tapauksissa on käynyt myös niin, että toruja Wilman kautta koulusta saanut oppilas on selitellyt vanhemmilleen, että Wilma-viestissä vain kehutaan oppilasta.

Tällaisia tapauksia Helal on pyrkinyt tunnistamaan ja olemaan yhteydessä henkilökohtaisesti oppilaiden vanhempiin.

– Kyllä sen huomaa aika helposti oppilaan käytöksestä, Helal naurahtaa.

– Toivon silti, että suomea jaksetaan opetella, koska se lisää itsenäisyyttä eikä kodin ja koulun väliin tarvita aina tulkkia.

Lue seuraavaksi:

Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja

Keskustelu on avoinna 27.11. klo 23 asti.

Football news:

Pep on 2nd place: City fell behind Liverpool and then won a few matches. Now I'll have a glass of wine
Man City are even closer to reclaiming the Premier League title. Stones about 4:0 with Crystal Palace
Man City won 9 out of 10 matches and conceded 1 goal with a pair of Stones - Dias defenders
Jordan Henderson: If it wasn't for the referee's whistle, Mane would have gone one-on-one. Very strange
Memphis Depay: Me and Auar want to go to one of the top three clubs in the world
Stones scored the 3rd double of his career. One for the 2018 World Cup
Griezmann scored 6 (3+3) points in the last 4 games for Barca