Finland

Turvallisuuspolitiikka | ”Suomella ei ole mahdollisuutta eikä halua eristäytyä” – hallitus julkisti ulko- ja turvallisuus­poliittisen linjapaperinsa, ilmaston­muutos ja pandemiat korostuvat nyt uudella tavalla

”Suomella ei ole mahdollisuutta eikä halua eristäytyä” – hallitus julkisti ulko- ja turvallisuus­poliittisen linjapaperinsa, ilmaston­muutos ja pandemiat korostuvat nyt uudella tavalla

Selonteon mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Suomalainen F-18-hävittäjä kuvattuna Norjassa Naton suursotaharjoituksissa marraskuussa 2018.­

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, todetaan torstaina ilmestyneessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Selonteon mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

”Suomella ei ole mahdollisuutta eikä halua eristäytyä”, selonteossa todetaan.

Linjaus Suomen asemasta ei ole muuttunut: selonteko määrittelee Suomen sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Sen lisäksi painopisteenä on yhteistyö:

”Suomi osallistuu omaa puolustuskykyään vahvistavaan kansainväliseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön, joka on viime vuosina lisääntynyt ja syventynyt.”

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen linjapaperi painottaa tällä kertaa erityisesti ilmastonmuutosta ja pandemioita turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

”Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat, vaikuttavat toimintaympäristöömme itsenäisinä ilmiöinä, ja ne kärjistävät jo aiemmin tunnistettujen kehityskulkujen vaikutusta”, selonteko toteaa.

Nämä ilmiöt eivät myöskään ole yksittäisten valtioiden ratkaistavissa, vaan vaativat laajaa yhteistyötä.

”Painopisteemme ovat pitkälti samat kuin vuoden 2016 selonteossa. Samaan aikaa ulkopolitiikkaa tehdään kuitenkin tässä ajassa. Uusina painopisteinä ovat ilmastonmuutos, digitalisaatio ja terveysturvallisuus”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi esitellessään selontekoa medialle.

Myös suurvaltojen dynamiikka on muuttunut, kun Kiina on noussut nopeasti entistä keskeisemmäksi peluriksi. Kilpailu ja vastakkainasettelu on lisääntynyt.

Selonteossa nostetaan esille myös valta-asetelmien muuttumisesta ja taloudellisesta epätasa-arvosta nousevaa nationalismia ja populistisia liikkeitä.

”Pyrkimykset suosia kansallista etua korostuvat, ajoittain myös kansainvälisen yhteistyön tai vähemmistöryhmien oikeuksien kustannuksella. Kansallista suvereniteettia käytetään toisinaan syynä kansainvälisistä sitoumuksista ja säännöistä irrottautumiselle”, selonteko toteaa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa arvioidaan Suomen toimintaympäristön kehitystä ja määritellään painopisteet tuleville vuosille. Selonteko tehdään noin neljän vuoden välein aina uuden hallituksen hallituskauden alkupuolella. Ensimmäinen selonteko ilmestyi vuonna 1995.

Selonteko ohjaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, minkä lisäksi sen valmistelu menee korostetusti yli hallitus–oppositio -rajan. Tekstin laatiminen tapahtuu yhteistyössä eduskunnan kanssa, sillä kaikkien puolueiden kansanedustajista koottu seurantaryhmä esittää näkemyksiään jo selonteon laadintavaiheessa. Itse kirjoitustyö tapahtuu ulkoministeriössä.

Edellisen selonteon julkaisuhetkellä kesäkuussa 2016 Britannia valmistautui kansanäänestykseen EU:n jäsenyydestä eikä Donald Trump ollut vielä Yhdysvaltain presidentti. Myös nyt selonteko ilmestyy juuri ennen Yhdysvaltain vaaleja.

Tämänkertaisen selonteon olisi pitänyt ilmestyä jo alkukesästä, mutta se lykkääntyi ensin EU-puheenjohtajuuskauden ja sitten koronapandemian takia.

Edellisen, vuonna 2016 tehdyn selonteon pääviesti oli, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, minkä vuoksi Suomen on syytä tiivistää kansainvälistä yhteistyötään.

Tuolloin todettiin, että sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois turvallisuustilanteen kiristyttyä Euroopassa ja Itämerellä. Keskeisimmäksi muutostekijäksi nimettiin Venäjä, joka sitten edellisen selonteon vuonna 2012 oli vallannut Krimin ja aloittanut sotatoimet Itä-Ukrainassa.

Tämän seurauksena vuoden 2016 selonteossa käsiteltiin laajasti erilaisia kumppanuuksia ja Suomen tavoitetta syventää yhteistyötä EU:n, Ruotsin, Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton kanssa. Hallitus halusi lisätä yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin kanssa ”ilman rajoitteita” ja ilmaisi osallistuvansa Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan jatkossakin.

Mitä seuraavaksi?

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Selonteosta käydään keskustelu eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tekee selonteosta mietinnön, jossa eduskunta voi esittää omat käsityksensä selonteon näkemyksistä.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jatkoksi hallitus tekee ensi vuonna puolustusselonteon. Lisäksi tulossa on muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteko.

Football news:

Goodbye, Dad Buba Diop. Thanks to you, I lived the most memorable tournament of my childhood
Nuno about 2:1 with Arsenal: We played amazing, very proud. Jimenez recovered
Arsenal scored 13 points in 10 opening matches - the worst result in 39 years
West Brom can be bought by us investors. The Chinese owner of the club wants 150 million pounds
Lampard on Mourinho's words about ponies: You have Kane, Son, bale and alli. We are all fighting to win the Premier League
Mourinho on winning the Premier League: Tottenham are not in the race, because we are not a horse, but a pony
Laurent Blanc: I will return to football, but in children's. Now coaches are being asked to increase the cost of players, I don't like it