Finland

Työelämä | Koronapandemia ajoi kymmenet tuhannet valtion työntekijät etätöihin, ja nyt pohdinnassa on virastojen yhteiset toimistohotellit – ”meidän täytyy luopua ajatuksesta, että jokaisella virastolla olisi omat tilat”

Koronapandemia ajoi kymmenet tuhannet valtion työntekijät etätöihin, ja nyt pohdinnassa on virastojen yhteiset toimistohotellit – ”meidän täytyy luopua ajatuksesta, että jokaisella virastolla olisi omat tilat”

Esimerkiksi Tilastokeskuksessa sai tehdä ennen koronaa 1–2 päivää viikossa etätöitä, mutta koronan jälkeisessä tulevaisuudessa toimistolla käydään ehkä vain yhtenä päivänä viikossa.

Valtion virastoja Itä-Pasilassa.­

Koronavirusepidemia on aiheuttanut valtiolla ”jättiläismäisen tuuppauksen” etätyöskentelyyn, sanoo johtava asiantuntija Hannu Mäkikangas valtiovarainministeriöstä.

Mäkikangas vetää valtiovarainministeriössä projektia, jonka tarkoituksena on edistää monipaikkaista ja paikkariippumatonta työtä valtionhallinnossa. Projekti lähti liikkeelle jo ennen koronaepidemiaa, mutta sai epidemiasta odottamattoman sysäyksen.

Se on jo varmaa, että valtio muuttaa nykyisiä ohjeistuksiaan etätöistä ja pyrkii tukemaan monipaikkaista työtä. Muutos tuntuu monen arjessa, sillä valtiolla on yli 75 000 työntekijää.

Mäkikankaan mukaan hänen alkuperäinen tehtävänsä oli kuvailla virastoille ja niiden johtajille digitaalista tulevaisuutta ja vähän taivutellakin heitä sitä kohti. Koronavirus käänsi asetelman, ja nyt ison loikan tehneet virastot odottavat valtiolta ohjeita ja tukea.

Valtion virastot siirtyivät keväällä samalla tavoin etätyöhön kuin yksityisten alojen työpaikat.

”Paluuta entiseen ei ole”, sanoo Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöjohtaja Aino Heikkinen.

Ennen koronavirusta suuri osa Digi- ja väestötietoviraston työntekijöistä ei ollut tehnyt etätöitä, vaikka se oli mahdollista. Nyt paikan päällä ovat vain ne, joiden on esimerkiksi asiakaspalvelun takia pakko olla.

”Kaikki tietävät, että voi joutua lyhyelläkin varoitusajalla tulemaan työpisteelle, ja Suomen rajojen sisällä pitäisi etätyöt tehdä. Mutta muuten on sama, onko mökillä vai Helsingissä, kunhan tietoturvasta ja tietosuojasta pidetään huolta.”

Tilastokeskuksen henkilöstöpäällikön Sari Nupposen mukaan ennen koronavirusta käytäntönä oli, että esimiehen kanssa sopien toimistohenkilökunta saattoi tehdä 1–2 päivää viikossa etätöitä.

Nupponen uskoo etätyömahdollisuuden laajenevan koronaviruksen jälkeen niin, että etätöitä tehdäänkin esimerkiksi neljänä päivänä viikossa ja yksi päivä varataan toimistolla työskentelyyn.

”Olemme todenneet erilaisten kyselyiden perusteella, että etätyön monien hyötyjen ohella myös kohtaamisten merkitys on iso. Haluamme tulevissa linjauksissa ottaa tämän huomioon, eli emme ole menossa kuitenkaan ihan kokoaikaiseen etätyöhön”, Nupponen sanoo.

Tilastokeskuksen noin 800 työntekijän henkilökuntaan kuuluu myös noin 150 tilastohaastattelijaa, jotka ovat aiemminkin työskennelleet pääsääntöisesti kotoaan käsin.

Verohallinnon hallintojohtaja Tommi Kämpe sanoo, että ennen koronavirusta verohallinnossa pelisääntönä oli, että etätöitä sai tehdä enintään kolme päivää viikossa. Pieni osa käytti täyttä kolmen päivän mahdollisuutta, suurin osa työskenteli etänä silloin tällöin.

Siirtymä kokonaan etätöihin onnistui jo opittujen käytäntöjen takia hyvin, Kämpe sanoo. Silti nykyisen kaltainen kokoaikainen etätyöskentely tuskin jää pysyväksi, kunhan koronaviruksesta päästään.

”Henkilöstökyselyissä kaivataan yhteisöä ympärille, vaikka on hyvät virtuaaliset välineet. Toinen huolenaihe on ergonomia kotioloissa.”

Verohallinnossa on noin 5 000 työntekijää. Heistä noin 20 prosenttia on asiakaspalvelun kaltaisissa tehtävissä, joissa ei voi tälläkään hetkellä tehdä etätöitä.

Myös Maaseudun Tulevaisuus kertoi valtion etätöistä keskiviikkona. Lehti kysyi aiheesta ministeriöiltä, joista etenkin puolustusministeriö on liputtanut siirtymistä etätyöskentelyyn muun puolustushallinnon myötä.

Mäkikankaan mukaan suomalainen valtionhallinto on onnistunut etätyöskentelyyn siirtymisessä hyvin.

”On saatu kaikki hommat tehtyä, ja henkilöstö on pääsääntöisesti ollut tyytyväinen. Kevään osalta kyse oli hyvin pitkälti työyhteisöjen eräänlaisesta talvisotahengestä, tehtiin kovasti töitä ja autettiin toisia. Osaamista kertyi yllättävän nopeasti”, Mäkikangas sanoo.

Hallinnossa on esimerkiksi opittu käyttämään erilaisia digitaalisia alustoja työnteon apuna.

”Välillä näyttää siltä, että peruskokoukset ja koulutustilaisuudet onnistuvat verkkotyöskentelyllä paljon paremmin kuin niin, että kootaan sata ihmistä saliin kuuntelemaan, kun yksi ihminen puhuu.”

Etätyön yleistyminen aiheuttaa pohdintaa tulevaisuudessa tarvittavien toimitilojen suhteen. Valtiolla on meneillään toimitilastrategian uudistus.

”Teemme kyselyn vuodenvaihteessa, mutta lopputulos näyttää jo tässä vaiheessa siltä, että tiloja tarvitaan vähemmän. Toisaalta esimerkiksi sivukonttoreissa tai pienissä virastoissa voi olla kerralla niin vähän väkeä paikalla, että meidän täytyy luopua ajatuksesta, että jokaisella valtion virastolla olisi omat tilat.”

Mäkikankaan mukaan seuraava askel valtiolla voivat olla yhteiskäyttöiset tilat, esimerkiksi valtion virastojen toimistohotellit, joita sijoitettaisiin sopiviin solmukohtiin.

Myös kuntien kanssa on keskusteltu siitä, voisivatko valtion ja kuntien asiakaspalvelupaikat sijaita samoissa tiloissa. Esimerkiksi Porissa on suunniteltu yhteistä monitilaa, jossa kävisi töissä usean valtion viraston ja Porin kaupungin työntekijöitä.

Valtiolla on meneillään monipaikkaisuusprojektin ja toimitilapohdinnan lisäksi kaksi muutakin hanketta, jotka kaikki kietoutuvat yhteen. Myös alueellistamista uudistetaan ja valtion palvelupisteverkko mietitään uusiksi. Digitalisaatiosta huolimatta viranomaiset eivät voi siirtyä kokonaan verkkoon, vaan palvelupisteitä säilyy edelleen.

”Meillä on tarkoitus pitää maanlaajuisesti palvelua yllä”, Verohallinnon Tommi Kämpe sanoo. ”Se voi tarkoittaa yhteistyötä niin, että meidän oman henkilön ei tarvitse olla paikan päällä, vaan siellä on henkilö, joka opastaa esimerkiksi täysin digitaidotonta asiakasta ottamaan yhteyden virtuaalisiin palveluihin.”

Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että työntekijällä on useampi kuin yksi työnantajan osoittama toimipiste työntekoa varten ja sellainen työtehtävä, joka esimerkiksi asiakkaiden, työvälineiden tai turvallisuussyiden takia pitää tehdä tässä toimipisteessä.

Paikkariippumattomassa työssä työntekijän sijainnilla ei ole merkitystä.

Football news:

Liverpool's results are an anomaly. Don't be fooled by the shouting-the crisis is not so global (although it may cost the championship) Showsport's emotional reaction to Klopp's results
Leicester have stopped negotiations on the loan of Eriksen due to the high salary of the player
Buffon-Ronaldo: CR 760! I could have scored less
Barcelona's appeal against the suspension of Messi was rejected
The youngster agreed to go to Arsenal. Real will give midfielder in rent without the right of redemption
President of Genoa: I intend to keep Shomurodov. Juventus did not contact us
Liverpool have not scored any of their last 87 shots in the Premier League. The team has 4 consecutive matches without goals