Kuulustellut varusmiehet pakotettiin avantoon. Kuvituskuva. MATTI MATIKAINEN

Keski-Suomen käräjäoikeus on katsonut tilanteessa pääkouluttajina toimineiden, Puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluneiden upseerien syyllistyneen toiminnallaan useisiin pahoinpitelyihin ja palvelusrikoksiin.

Syytteessä oli 21 epäiltyä, joista 18 oli varusmiehiä ja loput kolme ammattisotilaita. Sen sijaan varusmiesten ja apulaiskouluttajan osalta kaikki syytteet hylättiin.

Tuomioon johtaneet rikokset tapahtuivat marraskuussa 2018 Jämsässä Hallin alueella järjestetyssä Ilmavoimien sotaharjoituksessa. Tuomioselosteen mukaan ”kiinniotettuja” riisuttiin ja pidettiin pitkään lumihangessa pakkaskelissä. Osa joutui myös olemaan lyhyen aikaa avannossa. Menettelyn tarkoituksena oli tehostaa kuulustelua.

Vaatteet heitettiin lumeen

Harjoituksessa Ilmasotakoulun varusmiesten tehtävänä oli ottaa kiinni ja kuulustella Porin prikaatin varusmiehiä. Tapahtumia valvoi kolme puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuulunutta henkilöä.

Kaikki asianosaiset varusmiehet kertoivat tapahtumista ja niiden kulusta pääpiirteissään samalla tavalla. 25. marraskuuta 2018 harjoitukseen osallistuneet Ilmasotakoulun sotilaspoliisit löysivät tiedustelijoiden leirin ja ottivat heidät kiinni. Heidät kuljetettiin autolla järven rannalla sijainneelle kuulustelupaikalle, jossa kaikkien vankien silmät sidottiin.

Eräs asianomistaja kertoi, että kuulustelujen aluksi häneltä riisuttiin pakkashaalari. Ulkona oli pakkasta, mutta häntä kiellettiin pukemasta haalaria takaisin.

Rikokset tapahtuivat ilmavoimien sotaharjoituksessa. Kuvituskuva. TUOMO HYTTINEN

Kun varusmies kieltäytyi kertomasta ryhmänsä tehtävää kuulustelijoille, hänet määrättiin selälleen maahan makaamaan. Kuulustelun jatkuessa asianomistajan paita oli nostettu ylös asti, jolloin kuulustelijat alkoivat potkia ja heittää hänen vatsansa ja rintakehänsä päälle lunta.

Kyseinen varusmies laitettiin myös istumaan puoleksi tunniksi lumihankeen. Hänellä oli omien sanojensa mukaan kylmä koko tapahtumien ajan, hän oli tärissyt mutta ei saanut paleltumia tai muitakaan ruumiillisia vammoja.

Kuulustelun jälkeen varusmies pääsi telttaan lämmittelemään. Kuulustelujen aikana kaikki hänen rinkassa olleet tavaransa oli heitelty lumihankeen ja kaikki vaatteet olivat litimärkiä. Rinkassa ollut kännykkä oli heitetty lumeen.

Uittamista avannossa

Toinen asianomistaja kertoi, että häneltä oli riisuttu kuulustelun aikana kengät ja sukat. Hänen paitaansa avattiin ja hänet työnnettiin mahalleen lumeen. Häneltä oli kysytty joukkueen vahvuudesta ja ryhmän sijainnista, mutta hän ei ollut kertonut mitään.

Maattuaan maassa 10-15 minuuttia oli asianomistaja viety lammen rantaan ja upotettu polvia myöten avantoon. Hän oli oman arvionsa mukaan vedessä 2-5 minuuttia. Hänen jaloistaan oli lähtenyt tunto, mutta mitään pysyvää vammaa ei tullut. Asianomistaja kertoi tärisseensä kylmästä.

Kolmas asianomistaja kertoi, että hänen päätään painettiin lumeen samalla kun hänen selkänsä paljaisiin kohtiin laitettiin lunta. Lumen annettiin sulaa aina, kun kysymyksiä esitettiin, ja sitten sitä laitettiin lisää. Asianomistaja kertoi kadottaneensa ajantajunsa mutta arvioi jälkikäteen viettäneensä maassa 30-60 minuuttia.

Jossain kohtaa asianomistajaa käskettiin lähtemään kohti avantoa. Paljasjalkainen vastaaja ei pystynyt itse nousemaan, joten hänet autettiin pystyyn. Tässä vaiheessa varusmies havahtui siihen, ettei hänen olonsa ollut hyvä: hän ei pysynyt enää pystyssä, vapisi ja hänen jaloistaan oli alkanut lähteä tunto. Myös hänen hengityksensä oli muuttunut raskaaksi ja kuuluvaksi.

Asianomistajan kerrottua olotilastaan oli maalijoukkueen kouluttaja määrännyt kuulustelun keskeytettäväksi. Asianomistaja kertoi myöhemmin, että hänen varpaansa ovat tapahtumien jälkeen edelleen arat.

Kuulustelua ilman koulutusta

Taktinen puhuttaminen ei kuulu varusmiesten koulutussisältöön. Sen sijaan Ilmasotakoulun varusmieskoulutukseen kuuluu koulutus sodan oikeussäännöistä. Harjoituspuhuttelussa varusmiehille kerrotaan, ettei kiinniotetulla ole velvollisuutta kertoa vangitsijoille kuin oma nimensä, sotilasarvonsa sekä henkilötunnuksensa.

Samassa koulutuksessa myös kerrotaan, ettei vankeihin saa käyttää voimakeinoja.

Ennen harjoitukseen lähtöä varusmiehille oli myös kerrottu niin kutsutusta no play -säännöstä: jos varusmies kuulustelujen aikana sanoo no play, kuulustelu keskeytetään välittömästi. Asianomistajia myös muistutettiin turvasanan käytöstä kuulustelujen aikana.

Useat asianomistajat kertoivat todistuksissaan olleensa tietoisia säännöstä, mutta eivät olleet syystä tai toisesta käyttäneet sitä. Esimerkiksi jaloistaan tunnon kadottanut varusmies sanoi halunneensa näyttää omalle ryhmälleen, että hänkin kestää.

Oikeudessa jäi epäselväksi, kuka alkuperäisen ohjeen kuulusteltavien kylmettämisestä oli antanut. Käräjäoikeus jäi siihen käsitykseen, että tilanne oli ollut niin kaoottinen, ettei kukaan varsinaisesti johtanut toimintaa. Käräjäoikeuden mukaan tilanne vaikuttaa vastaajien kertoman mukaan edenneen ilman minkäänlaista suunnitelmaa, eikä kukaan ole ottanut tapahtumista selkeästi vastuuta.

Riidatonta kuitenkin oli se, että kaikki kolme kouluttajaa olivat paikalla koko puhututtamistilanteen ajan eikä kukaan heistä estänyt tai puuttunut varusmieskuulustelijoiden toimintaan.

Tuomittiin sakkoihin

Käräjäoikeus päätti tuomita kaksi palkattuun henkilökuntaan kuulunutta sakkorangaistuksiin.

Pääkouluttaja tuomittiin neljästä pahoinpitelystä sekä kahdesta palvelusrikoksesta 60 päiväsakkoon, joista hänen tuloillaan koituu maksettavaa 2460 euroa. Lisäksi hänen tulee suorittaa valtiolle rikosuhrimaksu 80 euroa sekä korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia yli 300:n euron edestä.

Maalijoukkueen kouluttaja tuomittiin yhdeksästä pahoinpitelystä ja kahdesta palvelusrikoksesta 80 päiväsakkoon, mikä tekee hänen tuloillaan 480 euroa. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle todistelukustannuksista yli 300:n euron edestä.

Lisäksi Suomen valtio ja tuomitut määrättiin korvaamaan yhteisvastuullisesti varpaistaan tunnon menettäneelle varusmiehelle 500 euroa tilapäisestä haitasta ja 191,50 euroa sairaanhoitokustannuksista korkoineen. Lisäksi tahot joutuvat korvaamaan yhteisvastuullisesti kyseiselle vastaajalle 2000 euron edestä oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen.

Rangaistuksen vältti palkattuun henkilökuntaan kuulunut sopimussotilas, joka toimi harjoituksessa pääkouluttajan alaisuudessa apukouluttajana. Oikeus katsoi, ettei hänellä ollut koulutuksensa ja asemansa puolesta mahdollisuutta arvioida tilannetta toisin kuin kadettikoulun käyneillä kouluttajilla, joiden tehtävä oli ohjeistaa pelisäännöt ja vastata siitä, että toiminta säilyy turvallisena.

Tuomio ei ole lainvoimainen.