Näin Modernan ja Pfizer-Biontechin koronarokote toimii kehossasi.

Voisivatko rokotetut saada erivapauksia ennen kuin laumasuoja koronaa vastaan on riittävä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pohtii asiaa parhaillaan. THL antaa ensi viikolla uusia ohjeistuksia siitä, voivatko esimerkiksi kaksi rokotettua tavata toisiaan ilman maskeja.

Alun perin ohjeistusten piti tulla jo tällä viikolla, mutta THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että pyhäpäivä keskellä viikkoa todennäköisesti hidastaa aikataulua hieman.

Sitä Nohynek ei halua vielä arvioida, millaisia ohjeistukset tulevat olemaan.

– Ne tulevat sitten, kun saadaan päätökset tehtyä, Nohynek sanoo Iltalehdelle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Koronarokotuksen on saanut ensimmäisen annoksen osalta 35,4 prosenttia ja toisen annoksen osalta 4 prosenttia suomalaisista. Tiia Heiskanen

Ei julkisiin erivapauksia?

Esimerkiksi Tanskassa rokotetut ja edellisen 72 tunnin aikana negatiivisen koronatestin saaneet pääsevät baariin, ravintolaan ja museoon kännykkäsovelluksella eli koronapassilla.

Suomessa muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd) on suhtautunut nihkeästi siihen, että rokotetut saisivat laajoja erivapauksia muihin kansalaisiin verrattuna.

Todennäköisesti Suomessa erivapaus rajautuu julkisia tiloja yksityisempiin hetkiin. Asiaa pohditaan esimerkiksi silloin, voisiko eri talouksissa asuva viiden hengen rokotettu ystäväporukka nähdä toisiaan ilman maskia ja tarvittaisiinko silloin turvavälejä.

Modernan ja Pfizer-Biontechin mRNA-rokotteet antavat kahden annoksen jälkeen noin 95 prosentin tehon koronaa vastaan. Virusmuunnoksia vastaankin teho on 75–85 prosenttia.

Kontrolloiduissa tutkimuksissa teho on ollut yhden annoksen jälkeen kahden viikon kuluttua noin 50 prosenttia ja 3–4 viikon kuluttua lähes 90 prosenttia. Koska suojatehon halutaan olevan mahdollisimman vahva ja pitkäkestoinen, rokotetuille annetaan toinenkin annos.

– Kyllä meillä on biologiset syyt siihen, ettei kahden rokotetun tavatessa tarvita tällaisia samanlaisia varotoimia. Sitten, kun kahden rokoteannoksen saanut menee julkiseen liikennevälineeseen, on pidetty vielä kiinni siitä, että julkisissa tiloissa olisi oltava varotoimet edelleen. Meillä on kuitenkin sen verran paljon rokottamattomia väestössä, Nohynek sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Todennäköisesti koronatartunnat lähtevät nykyistä tiukempaan laskuun vasta, kun 20–40-vuotiaiden rokotukset vauhdittuvat. Miksi heitä ei sitten rokotettu ensin? THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa, että Suomen rokotusstrategia lähtee siitä, että ensin rokotetaan vanhukset ja riskiryhmät ja sitten muut. Varsinkin virusmuunnoksissa rokotettu voi myös sairastuttaa koronavirukseen. Pete Anikari

Laumasuoja tulee

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki yli 16-vuotiaat olisivat saaneet vähintään ensimmäisen rokoteannoksen heinäkuun loppuun mennessä.

– Me toivomme, että heinäkuun loppuun mennessä kaikki yli 16-vuotiaat olisivat saaneet ensimmäisen annoksen rokotetta. Se tietysti riippuu siitä, kuinka paljon ihmiset haluavat rokotteita, Nohynek sanoo.

Suomen tavoite 70 prosentin rokotekattavuudesta ei ole vaarassa, mutta mitä nuorempiin ikäryhmiin tullaan, sitä vähemmän koronarokote kiinnostaa.

Valtioneuvoston kanslian toukokuussa julkaisemassa Kansalaispulssi-kyselyssä alle 30-vuotiaista koronarokotteen ottaisi vähintään melko varmasti 81 prosenttia, kun yli 60-vuotiaissa lukema oli 97 prosenttia.

– Sehän on myös ihan ymmärrettävää, koska tauti on paljon vakavampi vanhemmille kuin nuoremmille ihmisille, Nohynek pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tätä hetkeä moni ei ole koronan aikana päässyt kokemaan. Muun muassa tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen arvioi pari viikkoa sitten Iltalehdessä, että todennäköisesti kättely palaa koronan jälkeen tervehtimistavaksi. Mostphotos

Astra Zenecasta päätöksiä

Suomeen saapuu tulevina viikkoina 240 000–285 000 koronarokotetta viikossa. Toukokuun viimeisenä päivänä alkavalla viikolla Suomeen on saapunut 3 637 275 rokoteannosta koko vuoden aikana.

Periaatteessa rokotevauhti voisi kasvaa tästä vielä lisää. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat tekemässä vielä toukokuun aikana päätöksen siitä, voisiko alle 65-vuotias ottaa halutessaan Astra Zenecan rokotteen veritulppariskistä huolimatta.

Tällä hetkellä kyseistä rokotetta annetaan vain yli 65-vuotiaille.

Osittain päätökset liittyvät vakuutusoikeudelliseen kysymyksiin eli siihen, olisivatko vapaaehtoisesti Astra Zenecan rokotteen ottavat vakuutussuojan piirissä.

– Silloin tällainen saattaa olla mahdollista, Nohynek sanoo.

Keskimäärin yksi 100 000 Astra Zenecalla rokotetusta saa veritulpan. Norjassa riski on yksi tapaus 27 000 rokotettua kohden. Lentäessä veritulpan saa keskimäärin yksi tuhannesta.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoi viime viikolla Iltalehdelle, ettei Suomessa ole tarvetta vapaaehtoisrokotuksille, koska rokotteita riittää muutenkin.

Samoilla linjoilla on myös Nohynek. Vaikka veritulppariski on paljon pienempi kuin esimerkiksi lentäessä, Nohynekin mukaan tässä epidemiatilanteessa riskiä ei haluta ottaa.

– Meille riski on ainakin sellainen viite, ettei sitä (Astra Zenecan rokotetta) mielellään nuorille ihmisille antaisi tällaisessa rauhallisessa epidemiatilanteessa, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Kaikki uutiset koronaviruksesta.