Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Yksityistien osakkaat tyrmistyivät hutiloiden vedetystä sähkökaapelista: ”Nämä olivat hengenvaarallisia tekeleitä”

Savonlinnalaisen Hirvasjärven tien osakkaat hämmästyivät, kun energiayhtiön sähkökaapeli oli vedetty tienvarteen osittain kallion päälle ja peitetty vain ohuella betonikerroksella. Yksityisiä tiehoitokuntia yritetään pahimmissa tapauksissa saada jopa maksamaan kustannuksia.

Hirvasjärven tiehoitokunnan puheenjohtaja Pertti Pulkkinen näyttää kohtaa, jossa sähkökaapeli oli asennettu tien laitaan niin matalaan syvyyteen, että esimerkiksi aurausviittojen asentaja olisi yltänyt lyödä sen rikki rautakangella.

Verkkoyhtiöt siirtävät vauhdilla sähkölinjoja pois metsistä maaseudun yksityisteiden varteen ja kaivavat kaapeleita tierakenteisiin, jossa niitä on helpompi huoltaa ja korjata.

Yksityisteiden ylläpidosta vastaaville tiehoitokunnille tilanne on haasteellinen. Niiden pitää huolehtia siitä, etteivät uudet sähkölinjat vaikeuta teiden kunnossapitoa tai aiheuta tieosakkaille kustannuksia.

Ongelmana on, ettei alalla ole yhtenäisiä pelisääntöjä, vaan usein maallikoiden johtamat tiehoitokunnat joutuvat neuvottelemaan sähkölinjojen rakentamisesta verkkoyhtiöiden kanssa tapauskohtaisesti.

Verkkoyhtiöiden käyttämien aliurakoitsijoiden työn jälki on puolestaan kirjavaa. Suurin osa töistä tehdään kunnolla, mutta alalla on myös urakoitsijoita, joiden jäljiltä on tavattu jopa hengenvaarallisia viritelmiä.

Yksi tällainen kaapelointikohde on Hirvasjärven yksityistie Savonlinnassa Etelä-Savossa.

Viisi vuotta sitten tien varteen tehty kaapelointi joudutaan osittain uusimaan, sillä kaivinkoneen kauha kouraisi ojanpenkasta sähkökaapeliin, jonka päällä oli maata vain kymmenkunta senttiä. Kaivinkone oli aloittamassa valtion tuella tehtävää tien perusparannusta.

– Kaiken huippu oli, että aluksi tiehoitokunta yritettiin saada korjaustyön maksajaksi. Me kun olimme kuulemma suunnitelman hyväksyneet. Kyllä olimme, mutta työtä ei ollut tehty suunnitelman mukaisesti, tiehoitokunnan puheenjohtaja Pertti Pulkkinen kertoo.

Pirkko ja Markku Vauhkosen loma-asunnon tonttijohto oli pantu kalliolle ja peitetty mullalla.

Kun kaapelointi tarkastettiin, niin liian mataliksi rakennettuja kohtia löytyi muitakin. Kaikki ne joudutaan tekemään nyt uusiksi, louhimaan kalliota, syventämään kaivantoja ja parissa kohtaa siirtämään kaapeli kokonaan tien toiselle puolelle.

Sähkökaapelia oli muun muassa viritetty suoraan kallion päälle ja peitetty pienellä kerroksella betonia. Ojan pohjalla kaapelin päällä saattoi olla maata vain parikymmentä senttiä. Taloihin vietyjä kiinteistökaapeleita oli kallio-osuuksilla peitetty vain kippaamalla multaa päälle.

Ei ole ihme, jos Järvi-Suomen Energian jakeluhinnat ovat Suomen korkeimpia, kun työt joudutaan tekemään kahteen kertaan.

– Nämä olivat jopa hengenvaarallisia tekeleitä. Miten olisikaan saattanut käydä vaikkapa aurausmerkkien pystyttäjälle, jos rautakanki olisi rikkonut sähkökaapelin? Eikä ojia olisi voinut perata kaapelia ja kaivajaa vaarantamatta.

Hirvasjärven tien osakkaat ja käyttäjät olivat kiinnittäneet huomiota työn jälkeen jo kaapelin asennusvaiheessa, mutta asia oli jäänyt päivittelyn asteelle. Päivittely jatkuu nyt siitä, kuka laskun loppujen lopuksi maksaa.

– Ei ole ihme, jos Järvi-Suomen Energian jakeluhinnat ovat Suomen korkeimpia, kun työt joudutaan tekemään kahteen kertaan. Loppulasku kiertää kuitenkin aina meille sähkön käyttäjille, eräs Hirvasjärven asukas tuskailee.

Sähkönjakelusta Etelä-Savossa huolehtii monopolina maakunnallisen Suur-Savon Sähkön konserniyhtiö Järvi-Suomen Energia. Yhtiön verkostoinsinööri Mika Mielikäinen myöntää, että Hirvasjärvellä kaikki ei mennyt putkeen.

– Siellä tuli kaapeli esiin muutamassa kohdin syvyydessä, jossa sen ei olisi pitänyt olla. Työtä ei ollut tehty asennusmääräysten mukaisesti.

Järvi-Suomen Energia on ketjuttanut verkostotyöt niin, että sille töistä vastaa pääurakoitsija, joka puolestaan käyttää maanrakennustöissä alihankkijoita. Nykyisin myös töiden valvonta on siirretty alihankintaan.

Fakta on, ettei jokaista metriä mitenkään pystytä valvomaan. Työn teettäminen perustuu pitkälti luottamukseen, että työt tehdään niin kuin pitää.

Vuonna 2016 Hirvasjärvellä töiden valvonta kuului vielä Järvi-Suomen Energialle itselleen.

– Valvonnassa on tapahtunut laiminlyönti. Mutta fakta on, ettei jokaista metriä mitenkään pystytä valvomaan. Työn teettäminen perustuu pitkälti luottamukseen, että työt tehdään niin kuin pitää.

Suomessa on 370 000 kilometriä yksityisteitä, ja niiden varrella 700 000 asuintaloa tai lomakiinteistöä. Kuva Naantalista.

Mielikäisen mukaan Hirvasjärven maasto on kivistä ja kallioista, ja kaapelointi siellä on haasteellista. Niin se on Itä-Suomessa yleensäkin.

– Olemme panostaneet paljon töiden laatuun, ohjeistukseen ja valvontaan. Turvallisuudesta ei tingitä. Jos urakoitsijoiden jäljiltä tavataan turvallisuusriskejä, niistä ei pelkillä nuhteilla selviä, vaan ne otetaan vakavasti. Kun työ on vastaanotettu, niin vastuu on meillä, Mielikäinen sanoo.

Hirvasjärvellä tiehoitokunnan ja verkkoyhtiön välillä on nyt päästy sopimukseen. Kaapelin korjaustyöt maksaa pääurakoitsija. Tiehoitokunta vastaa vain tien perusparannukseen liittyvistä töistä.

Kaapelointitöiden ongelmat yksityisteillä tiedostetaan myös Suomen Tieyhdistyksessä.

– Tuttu ongelma. Työt on usein kilpailutettu niin tiukoiksi, että korjaamista riittää, Tieyhdistyksen yksityistieasiantuntija Teuvo Taura toteaa.

Yksityisteitä on Suomessa lähes 370 000 kilometriä. Asuinkiinteistöjä ja loma-asuntoja on niiden varrella noin 700 000. Järjestäytyneitä tiekuntia on noin 60 000.

Tilastotietoa sähkönjakeluverkkojen rakentamisesta yksityisteille ei ole, mutta Taura uskoo asian koskettavan tulevina vuosina suurinta osaa ainakin pysyvän asutuksen yksityisteitä.

Alussa sopimukset olivat tiekuntien kannalta melko puutteellisia, mutta tilanne on nyt hieman parantunut.

Kun kaapelointeja lähdettiin kymmenkunta vuotta sitten vauhdilla tekemään, ei sopimuksille eikä töiden teettämiselle ollut yhtenäisiä ohjeistuksia – eikä niitä ole vieläkään.

– Alussa sopimukset olivat tiekuntien kannalta melko puutteellisia, mutta tilanne on nyt hieman parantunut. Kiitos muun muassa ammattitaitoisten tieisännöitsijöiden.

Taura kehottaa tiekuntia olemaan tarkkoina kaapelisopimuksia tehdessään.

Muun muassa tiedossa tai suunnitelmissa olevat perusparannustyöt on syytä ottaa sopimusta tehtäessä huomioon, sillä jos kaapeleita joudutaan niiden vuoksi siirtämään, jakeluyhtiö saattaa ujuttaa sopimuksiin ehdon, nämä siirrot tiekunta maksaa 10 vuoden ajan omalla kustannuksellaan.

Hirvasjärven tiehoitokunnan puheenjohtaja Pertti Pulkkinen seisoo kalliolla, jonka yli sähkökaapeli oli vedetty ja peitetty vain ohuesti.

Määräysten mukaan sähkökaapeli on kaivettava maahan vähintään 70 sentin syvyyteen. Ojan pohjaan laitettavan kaapelin syvyys olisi hyvä olla suurempikin, sillä ojia joudutaan aika ajoin perkaamaan.

Mikäli kaapelia ei saada vaadittuun syvyyteen esimerkiksi kallion takia, se on varmistettava suojaputkilla tai betonivalulla. Mutta maata siihenkin on pantava päälle.

Verkkoyhtiöt eivät maksa kaapeleista tiekunnille sijoituskorvauksia. Tieosakkaita on kaapeloinnista kuitenkin kuultava. Jos tiekunta joutuu järjestämään asiasta yleisen kokouksen, jotkut yhtiöt maksavat pientä korvausta kokouskuluihin.

Laki määrää verkkoyhtiöitä rakentamaan sähkönjakeluverkot toimintavarmoiksi vuoteen 2028 mennessä. Katkokset sähkön jakelussa eivät tämän jälkeen saa kestää taajamissa kuutta ja maaseudulla 36:ta tuntia kauempaa.

Itä-Suomessa verkkoyhtiöt ovat saaneet toimintavarmuusvelvoitteeseensa jakoaikaa vuoteen 2036 saakka.

Toimintavarman verkoston rakentaminen on kallista. Sen on arvioitu maksavan koko maassa lähes 10 miljardia euroa. Esimeriksi Järvi-Suomen Energia investoi toimintavarmoihin sähköverkkoihin tänä vuonna noin 50 miljoonaa euroa.

Verkoston uusiminen on nostanut kuluttajien maksamaa sähkönsiirtohintaa tuntuvasti. Toisin kuin sähköä, sen jakelua ei voi kilpailuttaa.

Suomessa on 77 verkkoyhtiötä, jotka toimivat monopoleina omilla alueillaan. Niiden verkostojen yhteispituus on noin 416 000 kilometriä. Kaapeloituna siitä on vajaat 200 000 kilometriä.

Lue lisää: Katso, paljonko sähkön siirtohinta kallistui sinun alueellasi