Finland

Yle listasi Joe Bidenin ulkopolitiikan suurimmat hyötyjät ja häviäjät: Itsevaltaisia ja populistisia johtajia Trumpin jatko olisi miellyttänyt

Neljä vuotta presidentti Donald Trumpin ulkopolitiikkaa sai monet Yhdysvaltain perinteiset liittolaismaat haukkomaan henkeään.

Ymmärtäjiä sen sijaan löytyi monista itsevaltaisten tai populististen johtajien maista. Samat maat kuuluvat nyt Joe Bidenin vaalivoiton maailmanpoliittisiin häviäjiin.

– Meillä on erilaisia autoritäärisiä hallintoja ja populistipresidenttejä ympäri maailmaa, jotka olisivat nähneet Trumpissa oman tukijansa, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo.

Tähän juttuun Yle listasi Bidenin tulevan presidenttikauden neljä hyötyjää ja neljä häviäjää. Sekä kaksi valtiojohtajaa, joille vasta aika näyttää millaiseksi Bidenin kausi heidän mailleen muotoutuu.

Häviäjä: Venäjän Vladimir Putin

Vladimir Putin

Presidentti Vladimir Putin sai nauttia poikkeuksellisen Venäjä-myönteisestä Valkoisen talon isännästä Donald Trumpin myötä. Tosin Trump ui vastavirtaan: kongressi ja maan sotilas- ja tiedustelujohto suhtautuivat Venäjään Trumpinkin kaudella vähintään penseästi.

Bidenin hallinnolta odotetaan selvää tukea sotilasliitto Natolle ja tiukempaa Venäjä-politiikkaa. Biden on sanonut nousevansa vastustamaan Putinin kaltaisia itsevaltiaita.

– Bidenin hallinto hakee tällaista vapaiden demokraattisten maiden liittoutumaa, ikään kuin hyvien liittoumaa autoritäärisiä hallintoja vastaan, ja Venäjä jää tässä kyllä väärälle puolelle. Venäjän vastaiset pakotteet saattavat jopa tiukentua Bidenin myötä, professori Patomäki arvioi.

Tosin samaan aikaan Biden on viestinyt yhteistyön tarpeesta Venäjän kanssa ydinaseriisunnan saralla. Biden kannattaa jatkoa helmikuussa umpeutuvalle, maiden strategisia ydinkärkiä rajoittavalle New START -sopimukselle.

Häviäjä: Brasilian Jair Bolsonaro

Jair Bolsonaro

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on ollut maailmanjohtajista yksi Trumpin suurimpia tukijoita, jopa siinä määrin, että on saanut liikanimen ”Tropiikin Trump”.

Trump ja Bolsonaro ovat hengenheimolaisia muun muassa suhtautumisessaan ilmastonmuutokseen. Bidenin myötä Bolsonaro ei enää löydä Valkoisesta talosta tukea ilmastonmuutoksen kieltämiseen. Päinvastoin vastassa on hallinto, jossa on erityinen ilmastolähettiläs patistamassa maailmaa ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Biden on ehdottanut, että Brasilialle kerättäisiin 20 miljardia Amazonin sademetsien pelastamiseksi. Jos maailman keuhkoiksi kutsuttujen Amazonin metsien tuhoaminen ei lopu, Biden haluaisi Brasilialle taloudellisia seuraamuksia. Bolsonaro vastasi hyökkäävästi (siirryt toiseen palveluun), että jos näin tapahtuisi, ratkaisuna ei ole pelkkä diplomatia, vaan heillä täytyy olla ruutia.

Bolsonaron maailmanpoliittisesta asemasta Trumpin lähtiessä tylyn arvion antoi entinen Brasilian Yhdysvaltain-lähettiläs Rubens Ricupero Al Jazeera -kanavalla. Hänen mukaansa Bolsonaro jää yksin (siirryt toiseen palveluun), koska menettää roolimallinsa ja ainoan vahvan liittolaisensa maailmassa.

Häviäjä: Turkin Recep Tayyip Erdoğan

Recep Tayyip Erdogan

Turkki on Yhdysvaltain tärkeä Nato-liittolainen strategisesti merkittävällä alueella. Tästä huolimatta presidentti Recep Tayyip Erdoğan päätti hankkia – Naton ja Yhdysvaltain suureksi ällistykseksi – S400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Venäjältä.

Venäläishankinnan pelätään vaarantavan Naton puolustuksen tarjoamalla venäläisille vakoiluväylän. Presidentti Trump ei ole Turkkia sotilasteknologisesta irtiotosta kuitenkaan rankaissut, vaikka pakotteet olisivat mahdollisia, ja niille on kongressissa puoluerajat ylittävä tuki.

Trumpin entinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton on sanonut, että presidentin Turkki-päätöksiä ohjaa oma, ei Yhdysvaltain etu. Tämä selittäisi myös, miksi Trump jätti kurdiliittolaiset Turkin armoille päättäessään vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta vastoin puolustus- ja ulkoministeriön suosituksia.

Bidenin odotetaan olevan Turkille Trumpia tiukempi ja Turkin vastaisten talouspakotteiden asettamista pidetään mahdollisena. Biden on aiemmin kutsunut Erdoğania itsevaltaiseksi.

Professori Heikki Patomäki toteaakin Erdoğanin Turkin jäävän Bidenin liberaalissa internationalismissa Venäjän tapaan aidan väärälle puolelle. Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen Erdoğanin itsevaltaiset otteet ovat vain lisääntyneet.

Varapresidentti Joe Biden ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan Ankarassa elokuussa 2016.

Joe Bidenin odotetaan olevan ulkopolitiikassaan Turkille Trumpia tiukempi. Biden tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin Ankarassa elokuussa 2016.All Over Press

Turkilla on Nato-maista sotilasmäärässä mitattuna toiseksi suurimmat asevoimat Yhdysvaltain jälkeen. Biden joutuukin Turkin politiikassaan tasapainoilemaan sen suhteen, miten paljon hän arvostaa liittolaissuhdetta ja miten paljon demokratian perusperiaatteita.

Toisaalta Erdoğanille talouspakotteet olisivat varsin epätoivottavat, sillä Turkin talous on jo pahoin koronakriisin murjoma.

Häviäjä: Saudi-Arabian Mohammed bin Salman

Mohammed bin Salman

Trumpin ensimmäinen ulkomaanmatka presidenttinä suuntautui Saudi-Arabiaan. Saudisuhteille annettu painoarvo oli selvä, sillä yksikään aiempi Yhdysvaltain presidentti ei ole valinnut Saudi-Arabiaa ensikohteekseen.

Trump ei muutoinkaan kaudellaan ole kovistellut saudeja ihmisoikeusloukkauksista, vaan antoi saudeille päinvastoin mieleisen lahjan, kun veti Yhdysvallat heidän arkkivihollisensa Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta.

Biden lupasi jo kampanjassaan arvioivansa maiden suhteet uudelleen (siirryt toiseen palveluun). Biden on luvannut lopettaa Saudia-Arabian tukemisen Jemenin sodassa, joka on johtanut Jemenissä valtavaan siviilien kärsimykseen.

Lisäksi Biden on sanonut, ettei Yhdysvallat voi hylätä ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatetta myydäkseen aseita tai ostaakseen öljyä. Hän on myös vakuuttanut, ettei Yhdysvalloissa asunut sauditoimittaja Jamal Khashoggi kuollut turhaan. Saudihallintoa arvostellut toimittaja surmattiin julmasti lokakuussa 2018 Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa.

Hyötyjä: Kanadan Justin Trudeau

Justin Trudeau

Kanadan pääministeri Justin Trudeau kiiruhti ensimmäisenä ulkomaisena poliittisena johtajana onnittelemaan Bidenia vaalivoitosta. Helpotus Ottawassa oli ilmeinen, sillä Trumpin kaudella kauppapolitiikassa pohjoisamerikkalaiset naapurit joutuivat kärjistyneen kauppakiistan tielle.

Trump lätkäisi Kanadasta tuotavalle teräkselle ja alumiinille tullit vedoten Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen. Trump keskeytti tullit vasta vaalien alla, sen jälkeen kun Kanada oli varoittanut vastatulleista.

Bidenin myötä kauppapoliittisten jännitteiden odotetaan lientyvän eikä ainakaan leimahtavan yllättäviksi kauppasodiksi. Biden on luvannut ystävällisiä kauppasuhteita (siirryt toiseen palveluun), ja ettei aseta kansallisella turvallisuusuhalla perusteltuja teräs- ja alumiinitulleja.

Tosin pelkkää päivänpaistetta Trudeaun ei Bideninkaan myötä kannata maiden välisiin kauppasuhteisiin odottaa. Biden tukee ”Osta amerikkalaista” -periaatetta. Se voi tietää kanadalaisille vaikeuksia, elleivät saa neuvoteltua sopimuksiin ”Osta pohjoisamerikkalaista” -helpotuksia.

Bidenista Trudeau saa naapurimaahan monenkeskisyyteen ja ilmastonmuutokseen uskovan yhteistyökumppanin. Bidenin suunnittelemat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja päästöjen leikkaamiseen ovat yhdensuuntaisia Trudeaun politiikan kanssa.

Hyötyjä: Ranskan Emmanuel Macron

Emmanuel Macron

Ranskan presidentille Emmanuel Macronille Bidenin vaalivoitto oli mieluinen. Molemmat arvostavat monenkeskisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Biden on luvannut ensitöinään palauttaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen. Macron iloitsikin pian vaalien jälkeen, että Bidenin myötä tulee mahdollisuus tehdä planeetastamme jälleen loistava (siirryt toiseen palveluun), mukaillen Trumpin iskulausetta ”make America great again”.

Macron onnistui luomaan Trumpiin hyvät suhteet. Jopa niin hyvät, että sai Trumpin suostumaan YK:n yleiskokouksen aikaan syksyllä 2019 puhelinkeskusteluun Iranin presidentin Hassan Rouhanin kanssa (siirryt toiseen palveluun). Rouhani ei kuitenkaan lopulta osallistunut Macronin välittämään keskusteluun.

Macronin toive pelastaa Iranin ydinsopimus on lähempänä toteutumista Valkoisen talon isännän vaihtuessa, sillä Biden on aikeissa palauttaa Yhdysvallat sopimukseen, jos Iran sitoutuu sitä noudattamaan.

G7-maiden kokous Ranskassa elokuussa 2019. Pyöreän pöydän ääressä mm. Trump, Merkel, Macron ja Trudeau

Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvaltain perinteiset liittolaissuhteet joutuivat koville. Bidenin vaalivoitto ilahduttaa kansainvälistä yhteistyötä korostavia maita, kuten Ranskaa, Saksaa ja Kanadaa. G7-maiden johtajat tapasivat edellisen kerran Ranskassa elokuussa 2019.Ian Langsdon / EPA

Biden on korostanut transatlanttisten ja Nato-suhteiden merkitystä. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki huomauttaa, että Yhdysvaltain paluu ei Ranskan näkökulmasta ole kuitenkaan yksiselitteisen myönteinen.

– Ranskan projekti on rakentaa yhtenäisempää Euroopan unionia, jolla olisi paitsi ulkopoliittista vaikutusvaltaa, myös sotilaallista voimaa. Se ei välttämättä etene samalla tavalla, sillä sen rakentamisen peruste on viime vuosina nojannut Trumpin hallinnon epäluotettavuuteen, ja nyt tuo peruste poistuu.

Hyötyjä: Saksan Angela Merkel

Angela Merkel

Saksan ja Yhdysvaltain suhteet ovat maanneet Trumpin kaudella pohjamudissa. Jo tyyliltään pidäkkeetön Trump ja harkitseva Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat kuin yö ja päivä.

Merkelin ja Trumpin poliittiset erimielisyydet eivät jääneet julkisuudelta piiloon. Merkel on arvostellut (siirryt toiseen palveluun) niin Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumista, protektionistista kauppapolitiikkaa kuin suhtautumista äärioikeistolaisiin.

Trump puolestaan on toistuvasti kovistellut Saksaa Nato-edellytyksiä pienemmästä puolustusbudjetista sekä Venäjältä kaasua Saksaan tuovasta NordStream-putken rakentamisesta.

Merkel kommentoi vaalitulosta (siirryt toiseen palveluun) merkitsevästi sanoen Bidenilla olevan vuosikymmenien ulkopoliittinen kokemus ja hänen tuntevan Euroopan ja Saksan hyvin. Hän luonnehti Yhdysvaltoja Saksan tärkeimmäksi liittolaiseksi.

Trumpia Merkel ei maininnut puheessaan lainkaan. Tosin hän teki selväksi, että aika entinen ei palaa Bidenin voitosta huolimatta.

Merkelin mukaan Yhdysvalloilta on oikein odottaa Saksan ja Euroopan ottavan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Hyötyjä: Iranin Hassan Rouhani

Hassan Rouhani

Bidenin vaalivoiton hyötyjiin on luettavissa myös Iran. Sille voi olla luvassa taloudellista helpotusta, jos Yhdysvallat palaa ydinsopimukseen.

Biden luonnehti Trumpin vetäytymispäätöstä aikanaan vastuuttomaksi ja on valmis muuttamaan kurssia.

– Bidenin hallinnon julkituotu linja on palata tähän sopimukseen Iranin kanssa, jos Iran vain suostuu sitä noudattamaan, professori Patomäki sanoo.

Hän myös muistuttaa, että Iranin ja Yhdysvaltain suhteiden edistyminen hyödyttäisi koko maailmaa ydinaseuhan pienentyessä.

Helppoa tehtävästä ei tule, sillä Yhdysvaltain vetäytymisen jälkeen koko ydinsopimus on henkitoreissaan. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan Iran ei ole pitänyt sopimusehdoista kiinni, vaan on ylittänyt sallitut uraanin rikastusmäärät.

Bidenin liikkumatila Iranin suhteen kaventuu tuntuvasti, jos senaatti pysyy republikaanien johdossa. Myös Iranin sisäpoliittinen tilanne voi vaikeuttaa neuvotteluyhteyden palauttamista, jos vanhoillinen ehdokas voittaa maassa ensi kesänä pidettävät presidentinvaalit ja nousee Hassan Rouhanin seuraajaksi.

Liian aikaista sanoa hyötyykö vai häviääkö

Kiina: Xi Jinping

Xi Jinping

Washingtonissa vallitsee puoluerajat ylittävä yhteisymmärrys Kiinan Yhdysvalloille muodostamasta uhasta. Eikä tätä perustulkintaa Biden ole muuttamassa.

– Bidenin hallinto tulee Kiinan kanssa olemaan Trumpia yhteistyöhakuisempi ja pyrkii välttämään suoria kauppasotia, mutta kaikki viittaa siihen, että Kiina nähdään keskeisenä kilpailijana ja ongelmana Yhdysvaltain näkökulmasta, professori Patomäki arvioi.

Kiina-asiantuntija David Dollar arvioi Brookings-tutkimuslaitoksen tilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) vaalien jälkeen kuitenkin, että Biden pysäyttäisi Kiina-suhteiden vapaan pudotuksen.

Trumpin kaudella Kiina pääsi täyttämään Yhdysvaltain jättämää valtatyhjiötä, ja oli aktiivinen esimerkiksi Euroopassa. Bidenin ulkoministeriehdokas Antony Blinken on sanonut, että Kiina vahvistui Trumpin kaudella, koska Yhdysvaltain liittolaissuhteet kärsivät, mikä heikensi kykyä vastata Kiinalle (siirryt toiseen palveluun).

Tästä näkökulmasta liittolaissuhteita painottavan Bidenin valtaantulo vähentää Kiinan mahdollisuuksia toteuttaa suurta strategiaansa lisätä vaikutusvaltaansa maailmanpolitiikassa.

Pohjois-Korea: Kim Jong-un

Kim Jong-un

Trump tapasi ensimmäisenä virassa olevana Yhdysvaltain presidenttinä Pohjois-Korean johtajan. Historiallisia tapaamisia Kim Jong-unin kanssa järjestettiin peräti kolme.

Niissä ei kuitenkaan onnistuttu ratkaisemaan Pohjois-Korean muodostamaa ydinaseuhkaa.

– Kun Trump otti tällaisen dialogisen asenteen Pohjois-Koreaan, siinä oli yllättävyydessään potentiaalia. Mutta koska he olivat niin huonosti valmistautuneita, he eivät pystyneet ratkaisemaan alla olevia asioita, eikä tapaamisista tullut mitään, professori Heikki Patomäki sanoo.

Bidenin hyvin kriittinen suhtautuminen itsevaltaisiin johtajiin ei lupaile vastaavia huipputapaamisia Pohjois-Korean kanssa.

Pohjois-Korea ei tällä hetkellä näytä olevan edes kovin korkealla Bidenin hallinnon asialistalla. Tämä toki voi muuttua riippuen siitä, millaisen tervetuliaislahjan Kim uudelle presidentille päättää antaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Grafiikka: Harri Vähäkangas / Yle

Lue lisää:

Lue tästä keitä Joe Biden on valinnut hallintoonsa - Ensinimitykset kielivät kansainvälisen yhteistyön painottamisesta ja tasa-arvon arvostuksesta

Uusi alku ystävän kanssa vai pettymys? – Näin Bidenin voittoon reagoitiin Berliinissä, Brysselissä, Moskovassa ja Pekingissä

Trumpin kaudella Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet tiiviimmät kuin koskaan, arvioivat asiantuntijat

Football news:

Werner has not scored in 11 games in the Premier League. He has 1 goal in his last 15 games for Chelsea
Manchester United are ready to offer 12 million euros for defender Lance Medina. In September, he was called up to the Argentina national team for the first time
Player Eibar Enric and defender Girona Luna were sentenced to 2 years in prison on probation for publishing a video of a threesome
Bayern will play Egypt's Al-Ahly or Qatar's Al-Duhail in the Club World Cup semi-finals
Villalibre about delaying time by Athletic: Barcelona is worth a billion euros, and we wanted to win the Super Cup at the cost of our lives
Andrea Pirlo: Juventus want to win a tenth league title. Now is a difficult moment, but the ambitions remain the same
Dynamo crossed the medical examination and Cyberpunk 2077: they decorated the hospital with graphics and stuffed everything with Easter eggs