Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Yli sadan kohdan lista ilmastopäätöksiä odottaa Glasgow'ssa – Kiina, Brasilia ja Intia ratkaisevat lämpeneekö maapallo 1,5 astetta vai enemmän

Glasgow'ssa alkaa sunnuntaina ilmastokokous, josta odotetaan vastausta ennen kaikkea yhteen kysymykseen. Voidaanko Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite yhä saavuttaa?

Vastauksella on ehkä kovempi kiire kuin koskaan, sillä vaikka pandemia pisti ilmastokokoukset tauolle, ilmaston lämpeneminen on edennyt.

Pandemia on opettanut, että fyysisellä tapaamisella maailman maiden kesken on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hyvin paljon merkitystä.

– Asioista ei yksinkertaisesti voi päättää etänä. Niistä voi keskustella, mutta varsinaisia päätöksiä täytyy lykätä, ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.

Hän johtaa Suomen valtuuskuntaa pääneuvottelijana ensimmäistä kertaa.

Marjo Nummelin jakoi maanantaina Glasgow'hun lähtevälle neuvottelutiimilleen asiat, joita Suomi kaksiviikkoisen kokouksen aikana seuraa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Glasgow'ssa neuvottelijoita odottaa pitkä, yli satakohtainen lista päätetäviä asioita.

Kokouksen polttavin kysymys on kuitenkin, mitä kuusi vuotta sitten solmitun ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi on vielä tehtävissä.

Pariisissa kaikki maailman maat sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen, lähelle 1,5 astetta.

– Valitettavasti on ihan selvää, että emme ole sillä polulla, mistä on sovittu. Glasgow on tärkeä tarkastelupiste, Nummelin sanoo.

Tuoreimpien arvioiden mukaan tavoite on karkaamassa.

YK julkaisi hiljattain raportin, jonka mukaan maiden päästövähennystavoitteet johtavat tällä hetkellä 2,7 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä.

Raportin mukaan päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia 2030 mennessä. IPCC:n mukaan niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia, jotta lämpeneminen voitaisiin rajata 1,5 asteeseen.

Nummelin toivoo, että Glasgow’n kokous toimisi maille kirittäjänä.

– Toivottavasti saamme lisäsitoumuksia sille, että pysytään 1,5 asteen polulla, hän sanoo.

Sitoimuksia tiukempiin päästövähennystavoitteisiin saatetaan kuulla valtionpäämiehiltä, jotka kokoontuvat Glasgow’hun heti kokouksen ensimmäisinä päivinä.

Suomea edustaa presidentti Sauli Niinistö. Viimeisellä viikolla suomalaisneuvottelijoita johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.)

Maailman suurimmat ilmastopäästäjät kokoontuvat jo perjantaina

Päästövähennyksissä on kurottavaa käytännössä kaikilla mailla.

Kunninahimoisin tavoite on isäntämaa Britannialla, joka aikoo vähentää 68 prosenttia päästöistään vuoteen 2030 mennessä. Toisena tulee EU:n 55 prosentin tavoite.

Ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä painottaa, että 1,5 asteen kohtalon ratkaisevat maailman suurimmat saastuttajamaat.

Kiina ilmoitti vuosi sitten pyrkivänsä hiilineutraaliuteen vuonna 2060. Myös USA kertoi tavoitteensa sen jälkeen, Joe Biden nousi presidentiksi Pariisin sopimukseen kriittisesti suhtautuneen Donald Trumpin jälkeen.

Hiilineutraalisuustavoiteet on hiljattain kuultu myös Saudi-Arabialta, Australialta ja Venäjältä.

Kiinan, Saudi-Arabian ja Australian tavoitteet ovat kuitenkin liian kaukana. Honkatukian mukaan lyhyen aikavälin aikavälin tavoitteet ratkaisevat.

Kiina on arvioinut, että sen päästöt jatkavat kasvua aina vuoteen 2030 saakka.

Honkatukian mukaan Pariisin sopimuksen tavoite ratkeaa todennäköisesti jo huomenna perjantaina, kun suurista teollisuusmaista koostuva G20-ryhmittymä kokoontuu Roomaan.

G20-maihin kuuluvat Australian, Kiinan, Venäjän ja USA:n lisäksi muun muassa Intia, joilla ei ole selvää tavoitetta vielä lainkaan. Intia on myös ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun), ettei se pidä hiilineutraalisuustavoitetta tärkeänä.

– Teollisuusmaat tuottavat 80 prosenttia maailman päästöistä. Kaikki riippuu nyt siitä, pystyvätkö G20-maat vahvistamaan toimiaan, joilla 1,5 asteen tavoite on saavutettavissa, Honkatukia sanoo.

Nummelin tapasi Britannian uuden Suomen-suurlähettilään Theresa Bernice Bubbearin ennen lähtöään Glasgow'hun. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Köyhien maiden ilmastorahoitus on jäänyt tavoitteesta

Päästövähennystavoitteet ovat sopimuksen kannalta kriittisiä, mutta maat ilmoittavat niistä itse.

Varsinainen neuvotteluvääntö käydään Glasgoswssa niistä Pariisin sopimuksen sääntökirjan osista, jotka jäivät Katowicen ja Madridin ilmastokokouksissa kesken.

Yksi kiistakapula on niin sanottu markkinamekanismi, jossa Brasilia asettui poikkiteloin erityisesti Puolassa.

Maa on ajanut sääntöihin muotoilua, jossa yhdet päästövähennykset voitaisiin kirjata kahteen kertaan, kahden eri maan hyväksi – sellaisen joka toteuttaa niitä ja sellaisen, joka rahoittaa.

Brasilia siis haluaisi päästövähennykset omiin nimiinsä esimerkiksi metsityshankkeessa, jonka maksajana toimii jokin muu maa.

Marjo Nummelin sanoo, että kahden vuoden väännön jälkeen Brasilian kanta on yhä kaukana sovusta.

Toinen iso asia on päästövähennyksistä raportoiminen. Se on teknisyydestään huolimatta koko Pariisin sopimuksen selkäranka, Outi Honkatukia sanoo.

– Siitä riippuu koko sopimuksen uskottavuus. Maat asettavat itse päästövähennystavoitteet, ja jos ei ole raportointia, ei ole mitään tietoa siitä miten maat niitä toteuttavat.

Köyhimpien kehitysmaiden osalta raportointiin on jo luvattu rakentaa alkuvaiheessa joustoja, mutta esimerkiksi Kiina on vaatinut itselleen kehitysmaan kohtelua.

– Se tarkoittaisi, että ollaan takaisin Kioton ajassa, Honkatukia sanoo

YK:n ensimmäisessä ilmastosopimuksessa Kioton pöytäkirjassa Kiina luettiin kehitysmaihin, joilla ei ollut velvollisuutta vähentää päästöjä.

Asetelma eli niin sanottu palomuuri murtui vasta Pariisissa, ja nyt teollistuneet maat ja kehitysmaat kantavat yhtäläisen vastuun päästöjen vähentämisestä.

Glasgow'n kolmas suuri kysymys on ilmastorahoitus. Pariisin sopimuksessa sen määräksi vahvistettiin jo aiemmin sovittu sata miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Kaksi vuotta sitten kasassa oli vasta 80 miljardia.

– Se on kaksi vuotta liian myöhään, Honkatukia sanoo.

Rahoituksen tilannetta on selvitetty juuri ennen kokouksen alkua Ilmastokokouksen brittiläisen puheenjohtajan, ministeri Alok Sharman pyynnöstä. Selvityksen mukaansa 100 miljardia voisi olla kasassa aikaisintaan ensi vuonna.

– Se on kaksi vuotta liian myöhään, Honkatukia sanoo.

EU:n osuus ilmastorahoituksesta on tällä hetkellä merkittävä, reilusti yli kolmannes. USA taas jätti toteuttamatta aiemmat lupauksensa rahoituksesta Trumpin aikana.

Ilmastorahoitus on tarkoitettu kehitysmaille, ja se suunnataan niille esimerkiksi maailmanpankin ja vihreän ilmastorahaston kautta. Rahoituksella tuetaan sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että esimerkiksi puhtaan energian hankkeita.

Suomen viralliseen delegaatioon kuuluu ilmastokokouksessa noin 40 henkilöä virkahenkilöistä ja neuvottelijoista esimerkiksi järjestöjen edustajiin. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Entä mitä Suomi tekee neuvotteluissa?

Marjo Nummelin on johtaa suomalaisvaltuuskuntaa ilmastokokouksessa. Hän ei vedä mitään yksittäisiä neuvotteluja toisin kuin edeltäjänsä Outi Honkatukia Puolan Katowicessa teki. Nyt Honkatukia kuuluu EU:n johtoneuvottelijoiden kolmikkoon.

Suomi neuvottelee Glasgow'ssa osana EU:ta. Nummelinin mukaan EU:n tavoite taas on ajaa päästövähennyksiin kunnianhimoa ja sitä, että Pariisin sopimuksen sääntökirja saataisiin viimein valmiiksi.

EU:n 55 prosentin päästövähennystavoite on jo juridisesti sitova, vaikka jäsenmaat Suomi mukaan lukien muodostavat vielä kansallisia kantoja laajan lakipaketin yksityiskohtiin.

Pääneuvottelijan tehtävä on silti pitää esillä Suomen ääntä. Missä Suomen ääni voisi neuvotteluissa kuulua, kun jäsenvaltioiden omat EU-kannat eivät ole pelissä?

Kuvitteellinen tilanteen, jossa Pariisin sopimuksen markkinamekanismista markkinamekanismissa olisi syntymässä sopu, mutta se edellyttäisi jostain EU:n tavoitteesta luopumista.

– Silloin kukin jäsenmaa tekisin päätöksen joustamisesta oman pääneuvottelijansa johdolla, hän sanoo.

USA jälleen mukana neuvottelujen etulinjassa

Glasgow’hun kohdistuu suurempi mielenkiinto kuin ilmastokokouksiin aikoihin.

Kokoukseen on keskiviikkoon mennessä rekisteröitynyt on rekisteröitynyt lähes 30 000 osallistujaa, joka on enemmän kuin esimerkiksi Pariisin ilmastokokouksessa.

Kokouksessa tapahtuu paljon myös varsinaisen neuvottelun ulkopuolella. Esimerkiksi isäntämaa Britannia aikoo kampanjoida näkyvästi kivihiilen alasajon puolesta.

Odotettu uutinen on myös USA:n paluu ilmastoneuvottelujen etulinjaan.

Puolan Katowicessa, Trumpin kaudella USA:n neuvottelijat pitivät matalaa profiilia, vaikka käytännössä maa pysyikin mukana ilmastosopimuksessa.

Tänä vuonna Yhdysvaltoja edustaa ilmastolähettiläs John Kerry, joka oli keskeinen tekijä Pariisin ilmastosopimuksen synnyssä.

Yle seuraa Glasgow'n neuvotteluja paikan päällä. Uutisia voit seurata ilmasto- ja ympäristöuutisten päivittyvässä seuranta-artikkelissa. Pääset artikkeliin täältä.

Lue lisää:

YK: Maailma menee kohti katastrofia: ilmasto lämpenemässä 2,7 astetta

Kerttu Kotakorpi: Mitä 1,5 astetta tarkoittaa ilmastolle ja miksi siitä meuhkataan niin paljon

Trump purki lähes sata ilmastolakia ja erosi Pariisin sopimuksesta – pitääkö Bidenin aloittaa ilmastotoimet alusta?

Ilmastoneuvottelut kivihiilikaivosten varjossa, uhka vai mahdollisuus? 5 tärkeintä asiaa uunituoreista ilmastosäännöistä, jotka nuijittiin kasaan yliajalla

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"